Tyko Brahe

Tyko Brahe - Tanskalainen tähtitieteilijä mittasi universumin

Tyko Brahe tunnetaan siitä, että hänellä ei ollut nenää. Hänellä ei myöskään ollut kaukoputkea, mutta silti hän teki tähtitieteellisiä mittauksia, jotka pitävät paikkansa vielä tänäkin päivänä.

Tyko Brahe tunnetaan siitä, että hänellä ei ollut nenää. Hänellä ei myöskään ollut kaukoputkea, mutta silti hän teki tähtitieteellisiä mittauksia, jotka pitävät paikkansa vielä tänäkin päivänä.

Shutterstock

1500-luvun kuluessa tieteilijät olivat yrittäneet ennustaa taivaankappaleiden liikkeitä matemaattisten laskelmien avulla.

Tyko Brahe valitsi toisen menetelmän. Hän teki havaintoja ja pyrki mittaamaan näkemäänsä ja yritti siten ymmärtää, miten maailmankaikkeus toimi.

Kuka oli Tyko Brahe?

Tyko Brahe oli maailmankuulu tanskalainen tähtitieteilijä ja aatelismies, joka tunnetaan erittäin tarkoista tähtitieteellisistä mittauksistaan.

Tyge Ottesen Brahe syntyi 14. joulukuuta 1546 Skånessa, joka kuului tuohon aikaan Tanskaan. Hänen alkuperäinen etunimensä ei siis ollut Tycho, joka oli latinankielinen versio hänen tanskalaisesta nimestään.

Tyko Brahe oli Otte Thygesen Brahen ja Beate Clausdatter Billen vanhin poika. Lapsia oli yhteensä viisi, joista Tykon sisar Sophie Brahe oli myös kiinnostunut tähtitieteestä.

Brahe aloitti oikeustieteen opinnot Kööpenhaminan yliopistossa vain 12-vuotiaana, mutta hänen suurin kiinnostuksenkohteensa oli tähtitiede. Braheen teki suuren vaikutuksen, kun tuon ajan astronomit onnistuivat ennustamaan oikein osittaisen auringonpimennyksen vuonna 1560.

Tyko Brahe menetti nenänsä

Brahen ollessa 20-vuotias hän joutui miekkataisteluun, jossa hän menetti nenänsä. Hänen vastustajansa iski häntä miekallaan nenään niin kovaa, että koko nenä irtosi.

Isku olisi ollut kuolettava, jos se olisi osunut vielä pari senttiä syvemmälle.

Metallinen nenäproteesi
© Flickr

Tuon ajan nuorille aatelismiehille oli tyypillistä lähteä opiskelemaan ulkomaille.

Brahekin lähti jatkamaan oikeustieteen opintojaan Leipzigiin, mutta kiinnostus tähtitieteeseen syrjäytti pian oikeustieteen.

Tyko Brahe, Eduard Enderin maalaus
© Tuntematon

Tyko Brahe

  • Syntymänimi: Tyge Ottesen Brahe
  • Syntymäaika: 14. joulukuuta 1546
  • Kuolinaika: 24. lokakuuta 1601 (54-vuotiaana)
  • Puoliso: Kirsten Barbara Jørgensdatter
  • Lapset: Sidsel Brahe, Claudius Brahe, Elisabeth Brahe, Magdalene Brahe, Tyge Brahe, Jørgen Brahe, Kirstine Brahe ja Sophie Brahe
  • Erikoistuntomerkit: Menetti nuorena nenänsä miekkataistelussa, joten käytti lopun ikäänsä messinkistä nenäproteesia.
  • Merkitys tieteessä: Tunnetaan tarkoista tähtitieteellisistä mittauksistaan, jotka teki täysin ilman kaukoputkea.
  • Observatoriot: Uranienborg ja Stjerneborg
  • Hänen mukaansa nimettyjä: Tycho Brahen planetaario Kööpenhaminassa, Tycho-törmäyskraatteri Kuussa, Tyko Brahe -päivät, Brahe-eksoplaneetta ja Tyko Brahen supernova SN 1572.

Supernova muutti Brahen elämän

  1. marraskuuta vuonna 1572 tuolloin 26-vuotias Brahe havaitsi yötaivasta tarkkaillessaan uuden tähden Kassiopeian tähdistössä

Hän alkoi tarkistaa nopeasti laskelmiaan ja onnistui yhden ainoan yön kuluessa kumoamaan siihen asti vallinneet uskomukset siitä, että Kuun lisäksi myös tähtitaivas oli muuttumaton ja että mahdolliset muutokset olisivat johtuneet ilmakehän ilmiöistä.

Brahen havaitsema uusi tähti oli todellisuudessa räjähtäneen tähden jäänne eli supernova, joka katosi taivaalta noin puolitoista vuotta löydön jälkeen.

Merkittävä löytö muodosti perustan hänen vuonna 1573 julkaisemalleen kirjalle De Stella Nova.

Tyko Brahen observatorio

Uranienborg Venin saarella

Tanskan kuningas Fredrik II lahjoitti Brahelle Juutinraumassa sijainneen pienen Venin saaren.

Venin saari oli oivallinen paikka tähtitieteelliselle tutkimuskeskukselle, ja vuonna 1576 Brahe rakennutti saarelle Uranienborgin linnan, jossa oli myös observatorio.

Brahe johti linnaansa kuin modernia laboratoriota. Hän työllisti useita avustajia ja perusti jopa oman paperitehtaan ja kirjapainon varmistaakseen, että hänen julkaisunsa saataisiin aina painettua.

Tyko Brahen observatorio, Uraniborg

Maalaus Venillä sijainneesta Uranienborgista 1880-luvulta. Brahen vuonna 1576 rakennuttama rakennus oli linnan ja observatorion yhdistelmä. Linnasta ei ole nykyään miltei mitään jäljellä, sillä se rapistui ja purettiin lopulta kokonaan.

© Tuntematon

Uranienborgia laajennettiin Stjerneborgilla

Brahe oli viimeisiä tähtitieteilijöitä, jotka tutkivat taivasta ilman teleskooppia.

Hän tarkkaili taivasta paljaalla silmällä ja teki tarkkoja mittauksia vain sekstantin ja kvadrantin avulla.

Silti hän onnistui tekemään merkittäviä havaintoja.

Hän ymmärsi kuitenkin pian, että suuret instrumentit oli saatava kiinnitettyä kallioperään, sillä rakennukset liikkuivat tuulessa, mikä teki mittauksista epätarkkoja.

Antiikkinen kvadrantti

Kvadrantilla voidaan mitata kohteiden korkeudet niiden ohittaessa etelämeridiaanin.

© Shutterstock

Brahella oli suunnitelmissa vieläkin suurempien instrumenttien rakentaminen, mutta ilman riittävää vakautta niistä ei olisi ollut mitään hyötyä.

Brahe ratkaisi ongelman rakennuttamalla Stjerneborgin – maanalaisen observatorion – joka sijaitsi Uranienborgin puutarhassa. Suuret instrumentit saatiin näin maan alle ja kiinnitettyä seiniin ja lattiaan, joka oli suoraan peruskallion päällä.

Kun vakausongelmat oli raivattu pois tieltä, Brahe pystyi tekemään tarkempia mittauksia kuin kukaan ennen häntä.

Elämänsä aikana hän teki valtavan määrän tarkkoja laskelmia, jotka liittyivät tähtiin, planeettoihin ja muihin avaruuden ilmiöihin.

Tyko Brahen saavutuksia ja havaintoja

Brahe saavutti vaikuttavan mittatarkkuuden

Brahen mittausten tarkkuus oli suunnilleen yksi kulmaminuutti. Kulmaminuutti on asteen kuudeskymmenesosa.

Ympyrä jakautuu 360 asteeseen, ja jokainen aste on jaettava vielä 60 osaan, jotta saadaan yksi kulmaminuutti.

Jotta ympyrä voidaan jakaa kulmaminuutteihin, se on siis jaettava 360 x 60 osiin eli 21 600 osiin.

Brahen 1500-luvun lopussa tekemät mittaukset olivat siis miltei yhtä tarkkoja kuin tämän päivän astronomiset mittaukset.

Tyko Brahen observatorio Stjerneborg

Tyko Brahen Stjerneborg vuonna 1662. Observatoriossa oli kuusi maanalaista huonetta, joista viidessa oli tähtitieteellisiä instrumentteja.

© Willem Blaeu

Kartoitti satoja taivaankappaleita

Sen lisäksi, että hän löysi supernovan vuonna 1572, Brahe havaitsi myös komeetan marraskuun 1577 ja tammikuun 1578 välisenä aikana. Hän laski komeetan radan ja päätteli, että komeetan pyrstö osoitti aina poispäin Auringosta.

Sen lisäksi hän laski myös komeetan halkaisijan, massan ja pyrstön pituuden ja pohti, mistä komeetta koostui.

Brahe kartoitti lisäksi 777 tähteä, joten hänen tähtiluettelonsa ylsi lopulta tasan tuhanteen tähteen.

Kaikki hänen havaintonsa ja mittauksensa kertoivat hänelle, että tuon ajan yleinen käsitys maailmankaikkeudesta oli väärä, joten hän alkoi työstää omaa malliaan maailmankaikkeudesta.

Antiikkinen sektantti

Sekstantilla mitattiin taivaankappaleen ja horisontin välinen etäisyys. Seksatntti oli tärkeä väline Tyko Brahen mittauksissa.

© Shutterstock

Tycho Brahes verdensbillede

1500- ja 1600-luvuilla vallitsi geosentrinen eli maakeskeinen maailmankuva. Sen mukaan Maapallo oli maailmankaikkeuden keskipiste, jota kaikki muut kappaleet kiersivät.

1500-luvun puolivälin tienoilla Nikolaus Kopernikuksen julkaisema uusi käsitys maailmankaikkeudesta alkoi vallata alaa. Sitä kutsuttiin heliosentriseksi maailmankuvaksi, jossa Maan sijasta kaiken keskipisteenä olikin Aurinko.

Brahe suhtautui uuteen käsitykseen epäilevästi. Hänen mittaustensa mukaan Maa ei ollut universumin keskipiste, mutta mittaukset kertoivat myös, ettei keskipisteenä voinut olla Aurinkokaan.

Brahe väitti, että jos Aurinko olisi kaiken keskipiste, silloin myös tähtien pitäisi liikkua ovaalissa kaaressa taivaan poikki vuoden mittaan, eikä hän ollut havainnut tällaista liikettä.

Mutta Brahe ei tiennyt, miten kaukana tähdet itse asiassa olivat ja etteivät hänen mittalaitteensa kyenneet havaitsemaan minimaalisen pientä liikettä.

Maalaus Tyko Brahen kaksimnetrisestä kvadrantista

Tyko Brahen seinäkvadrantti oli tehty messingistä ja se oli kiinnitetty seinään pohjois-etelä-suunnassa. Sen säde oli 194 cm!

© Tuntematon

Tämän vuoksi Brahe kehitti oman mallinsa Aurinkokunnasta.

Tässä mallissa Maa oli kiinteä keskipiste, jota Kuu ja Aurinko kiersivät. Venus, Mars ja muut planeetat kiersivät Aurinkoa.

Paradoksaalista kyllä, hänen oma mallinsakaan ei täysin sopinut hänen itse tekemiinsä mittauksiin.

Mittaukset täsmäsivät vasta, kun tähtitieteilijä Johannes Kepler laittoi Brahen kuoleman jälkeen Auringon mallin keskipisteeksi. Kepler oli työskennellyt vuosia Brahen kanssa Prahassa.

Kepler julkaisi mallista kirjan, joka yhdessä Galileo Galilein kokoamien havaintojen ja julkaisujen kanssa vaikutti siihen, että 1600-luvulla pystyttiin todistamaan, että Aurinko oli maailmankaikkeuden keskipiste.

Vaikka Brahen malli olikin virheellinen, hänen tarkat mittauksensa johtivat lopulta siihen, että totuus maailmankaikkeudesta selvisi.

kalenteri
© Shutterstock

Mitä ovat Tyko Brahe -päivät?

Tyko Brahe -päiviksi sanotaan Tanskassa päiviä, joina kaikki menee vikaan. Ei ole tiedossa, miksi epäonniset päivät on nimetty juuri tanskalaisen tähtitieteilijän mukaan.

Teorioita on useita, mutta yhtäkään niistä ei ole pystytty täysin vedenpitävästi todistamaan. Tunnetuimman teorian mukaan Brahen asuessa Prahassa keisari Rudolf II olisi pyytänyt häntä listaamaan kaikki vuoden epäonniset päivät.

Olipa tarina totta tai ei, kerrotaan, että aiempina vuosisatoina ihmiset välttivät tärkeiden päätösten tekemistä kaikkina vuoden 32 Tyko Brahe -päivänä.

Tyko Brahe -päivät:

  • 1., 2., 4., 6., 11., 12., 20. tammikuuta
  • 11., 17., 18. helmikuuta
  • 13., 4., 14., 15. maaliskuuta
  • 15., 17., 18. huhtikuuta
  • 17., 18. toukokuuta
    1. kesäkuuta
  • 21., 21. heinäkuuta
  • 23., 21. elokuuta
  • 25., 18. syyskuuta
    1. lokakuuta
  • 29., 18. marraskuuta
  • 31., 11., 18. Joulukuuta

Päivämäärät voivat vaihtua, samoin kuin juttu.

Tyko Brahen sisar Sophie Brahe

Tyko Brahe ei ollut perheensä ainoa tieteellisesti lahjakas lapsi. Hänen 13 vuotta nuorempi sisarensa Sophie Brahe oli myös taitava tähtitieteilijä, sukututkija ja kemisti.

Sophie osoitti jo varhain kiinnostusta tähtitieteeseen ja teki ensimmäiset tähtitieteelliset havaintonsa jo 14-vuotiaana. Vanhempi veli ei kuitenkaan tukenut hänen tähtitieteen opintojaan, koska ei pitänyt tähtitiedettä naiselle sopivana alana.

Siksi Sophie käännätti tieteellisiä teoksia omaan laskuunsa, jotta saattoi opiskella alaa lisää.

Sophia Brahe oli Tyko Brahen sisar.

Sophia Brahe oli taitava tutkija. Tässä hänet on kuvattu pienen koiran kanssa, mikä renessanssiajan muotokuvissa symboloi uskollisuutta.

© Illustreret Dansk Litteraturhistorie

Sophien tähtitieteelliset kyvyt olivat kuitenkin kiistattomat, joten hän ja Tyko päätyivät lopulta tekemään yhteistyötä.

Hän oli mukana kaikissa niissä havainnoissa, jotka johtivat lopulta Isaac Newtonin mullistaviin havaintoihin painovoimasta. Samoin hän osallistui myös työhön, johon Johannes Kepler perusti omat havaintonsa Tyko Brahen kuoleman jälkeen.

Valitettavasti juuri mitään Sophie Brahen tieteellisestä työstä ei ole säilynyt meidän päiviimme saakka.

Milloin Tyko Brahe kuoli?

TTyko Brahe kuoli 54-vuotiaana 24. lokakuuta 1601. Hän oli sairastanut 11 päivää ennen kuolemaansa.

Brahen kuoleman syystä on esitetty paljon arvailuja. Yhden teorian mukaan hän kuoli elohopeamyrkytykseen – joko otettuaan elohopeaa itse lääkkeenä tai kilpailijan myrkyttämänä.

Toisen teorian mukaan Brahe kuoli virtsarakon puhkeamiseen, koska hän oli liian kohtelias poistuakseen pöydästä kesken hienojen päivällisten.

Brahen hauta avattiin

Kuolinsyyn selvittämiseksi Brahen hauta avattiin vuonna 2010, ja vaikka kuolinsyystä ei saatu täyttä varmuutta, tutkijat tulivat siihen tulokseen, ettei hän kuollut ainakaan elohopeamyrkytyksen uhrina.

Elohopea

Yhden teorian mukaan Brahe kuoli elohopeamyrkytykseen. Uudet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet teorian vääräksi.

© Shutterstock

Tanskalais-tšekkiläisissä tutkimuksissa vuonna 2018 selvisi, että Brahen todennäköinen kuolinsyy oli munuaisten vajaatoiminta.

Brahen selkärankaa tutkimalla selvisi, että hän kärsi todennäköisesti DISH-nimisestä luun liiallista kasvua aiheuttavasta sairaudesta.

Tauti kasvattaa aineenvaihduntahäiriöiden ja kakkostyypin diabeteksen riskiä, ja molemmat näistä voivat johtaa munuaisten vajaatoimintaan.

Tutkijoiden nykyinen teoria onkin, että Brahe kärsi munuaisten vajaatoiminnasta kuolemaansa edeltävinä päivinä.