Tyko Brahe - Tanskalainen tähtitieteilijä mittasi universumin

Tuon ajan nuorille aatelismiehille oli tyypillistä lähteä opiskelemaan ulkomaille.

Brahekin lähti jatkamaan oikeustieteen opintojaan Leipzigiin, mutta kiinnostus tähtitieteeseen syrjäytti pian oikeustieteen.

Supernova muutti Brahen elämän

11. marraskuuta vuonna 1572 tuolloin 26-vuotias Brahe havaitsi yötaivasta tarkkaillessaan uuden tähden Kassiopeian tähdistössä

Hän alkoi tarkistaa nopeasti laskelmiaan ja onnistui yhden ainoan yön kuluessa kumoamaan siihen asti vallinneet uskomukset siitä, että Kuun lisäksi myös tähtitaivas oli muuttumaton ja että mahdolliset muutokset olisivat johtuneet ilmakehän ilmiöistä.

Brahen havaitsema uusi tähti oli todellisuudessa räjähtäneen tähden jäänne eli supernova, joka katosi taivaalta noin puolitoista vuotta löydön jälkeen.

Merkittävä löytö muodosti perustan hänen vuonna 1573 julkaisemalleen kirjalle De Stella Nova.

Uranienborgia laajennettiin Stjerneborgilla

Brahe oli viimeisiä tähtitieteilijöitä, jotka tutkivat taivasta ilman teleskooppia.

Hän tarkkaili taivasta paljaalla silmällä ja teki tarkkoja mittauksia vain sekstantin ja kvadrantin avulla.

Silti hän onnistui tekemään merkittäviä havaintoja.

Hän ymmärsi kuitenkin pian, että suuret instrumentit oli saatava kiinnitettyä kallioperään, sillä rakennukset liikkuivat tuulessa, mikä teki mittauksista epätarkkoja.

Brahella oli suunnitelmissa vieläkin suurempien instrumenttien rakentaminen, mutta ilman riittävää vakautta niistä ei olisi ollut mitään hyötyä.

Brahe ratkaisi ongelman rakennuttamalla Stjerneborgin – maanalaisen observatorion – joka sijaitsi Uranienborgin puutarhassa. Suuret instrumentit saatiin näin maan alle ja kiinnitettyä seiniin ja lattiaan, joka oli suoraan peruskallion päällä.

Kun vakausongelmat oli raivattu pois tieltä, Brahe pystyi tekemään tarkempia mittauksia kuin kukaan ennen häntä.

Elämänsä aikana hän teki valtavan määrän tarkkoja laskelmia, jotka liittyivät tähtiin, planeettoihin ja muihin avaruuden ilmiöihin.

Kartoitti satoja taivaankappaleita

Sen lisäksi, että hän löysi supernovan vuonna 1572, Brahe havaitsi myös komeetan marraskuun 1577 ja tammikuun 1578 välisenä aikana. Hän laski komeetan radan ja päätteli, että komeetan pyrstö osoitti aina poispäin Auringosta.

Sen lisäksi hän laski myös komeetan halkaisijan, massan ja pyrstön pituuden ja pohti, mistä komeetta koostui.

Brahe kartoitti lisäksi 777 tähteä, joten hänen tähtiluettelonsa ylsi lopulta tasan tuhanteen tähteen.

Kaikki hänen havaintonsa ja mittauksensa kertoivat hänelle, että tuon ajan yleinen käsitys maailmankaikkeudesta oli väärä, joten hän alkoi työstää omaa malliaan maailmankaikkeudesta.

Tämän vuoksi Brahe kehitti oman mallinsa Aurinkokunnasta.

Tässä mallissa Maa oli kiinteä keskipiste, jota Kuu ja Aurinko kiersivät. Venus, Mars ja muut planeetat kiersivät Aurinkoa.

Paradoksaalista kyllä, hänen oma mallinsakaan ei täysin sopinut hänen itse tekemiinsä mittauksiin.

Mittaukset täsmäsivät vasta, kun tähtitieteilijä Johannes Kepler laittoi Brahen kuoleman jälkeen Auringon mallin keskipisteeksi. Kepler oli työskennellyt vuosia Brahen kanssa Prahassa.

Kepler julkaisi mallista kirjan, joka yhdessä Galileo Galilein kokoamien havaintojen ja julkaisujen kanssa vaikutti siihen, että 1600-luvulla pystyttiin todistamaan, että Aurinko oli maailmankaikkeuden keskipiste.

Vaikka Brahen malli olikin virheellinen, hänen tarkat mittauksensa johtivat lopulta siihen, että totuus maailmankaikkeudesta selvisi.

Sophien tähtitieteelliset kyvyt olivat kuitenkin kiistattomat, joten hän ja Tyko päätyivät lopulta tekemään yhteistyötä.

Hän oli mukana kaikissa niissä havainnoissa, jotka johtivat lopulta Isaac Newtonin mullistaviin havaintoihin painovoimasta. Samoin hän osallistui myös työhön, johon Johannes Kepler perusti omat havaintonsa Tyko Brahen kuoleman jälkeen.

Valitettavasti juuri mitään Sophie Brahen tieteellisestä työstä ei ole säilynyt meidän päiviimme saakka.

Tanskalais-tšekkiläisissä tutkimuksissa vuonna 2018 selvisi, että Brahen todennäköinen kuolinsyy oli munuaisten vajaatoiminta.

Brahen selkärankaa tutkimalla selvisi, että hän kärsi todennäköisesti DISH-nimisestä luun liiallista kasvua aiheuttavasta sairaudesta.

Tauti kasvattaa aineenvaihduntahäiriöiden ja kakkostyypin diabeteksen riskiä, ja molemmat näistä voivat johtaa munuaisten vajaatoimintaan.

Tutkijoiden nykyinen teoria onkin, että Brahe kärsi munuaisten vajaatoiminnasta kuolemaansa edeltävinä päivinä.