Astronomi Nikolaus Kopernikuksen muotokuva

Nikolaus Kopernikuksen maailmankuva laajensi kaikkeutta

Tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus loi 1500-luvulla uuden maailmankuvan, kun hän asetti Auringon universumin keskukseksi. Teoria mullisti tähtitieteen ja muutti koko käsityksen maailmasta.

Tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus loi 1500-luvulla uuden maailmankuvan, kun hän asetti Auringon universumin keskukseksi. Teoria mullisti tähtitieteen ja muutti koko käsityksen maailmasta.

Toruń Regional Museum

Kuka Nikolaus Kopernikus oli?

Nikolaus Kopernikus oli yksi renessanssin suurista oppineista, jotka lopullisesti muuttivat käsityksemme maailmasta ja universumista.

Hän syntyi 19. helmikuuta 1473 varakkaaseen ja vaikutusvaltaiseen kauppiassukuun Toruńin kaupungissa Puolassa.

Jo nuorena Nikolaus Kopernikusta kiinnosti kuitenkin enemmän tiede kuin kaupankäynti.

Vuosina 1491–1495 tiedonjanoinen nuori puolalainen opiskeli matematiikan, talouden, tähtitieteen ja lääketieteen perusteita Krakovan yliopistossa. Sen jälkeen hän matkusti Italiaan opiskelemaan lakia, lääketiedettä ja tähtitiedettä.

Tähtitieteestä tuli Nikolaus Kopernikuksen uran tärkein tutkimusalue. Hän pyhitti sille elämänsä viimeiset 40 vuotta.

Suurimman osan havainnoistaan Kopernikus teki yksityisestä tornistaan puolalaisessa Fromborkin kaupungissa, missä hän työskenteli vuodesta 1513 kuolemaansa asti, toukokuun 24. päivään 1543.

Juuri torninsa huipulla, mistä avautui näkymä tuikkivalle tähtitaivaalle, Kopernikus laati perustan yhdelle tieteen tärkeimmistä teoksista.

Nikolaus Kopernikuksen patsas Varsovassa Puolassa
© Shutterstock

Faktoja Nikolaus Kopernikuksesta

  • Syntyi: 19. helmikuuta 1473 Toruńissa Puolassa.
  • Kuoli: 24. toukokuuta 1543 Fromborkissa Puolassa 70-vuotiaana.
  • Siviilisääty: Ei avioitunut koskaan, ei lapsia.
  • Pääteos: De revolutionibus orbium coelestium (Taivaankappaleiden kiertoliikkeestä).
  • Panos tieteeseen: Esitti ensimmäisenä järjestelmällisen analyysin heliosentrisestä maailmankuvasta, jossa Aurinko oli universumin keskus. Hänen väittämänsä kumosivat teorian geosentrisestä maailmankuvasta, joka asetti Maan keskipisteeksi.
  • Kopernikuksesta innoituksensa saaneita astronomeja: Galileo Galilei (1564–1642), Johannes Kepler (1571–1630) ja Isaac Newton (1642–1727).

Mistä Nikolaus Kopernikus tunnetaan?

Maa ei ollutkaan kaiken keskipiste

Nikolaus Kopernikus tunnetaan epäilemättä parhaiten mullistavasta teoksestaan De revolutionibus orbium coelestium (Taivaankappaleiden kiertoliikkeistä).

Kirja kumosi geosentrisen eli maakeskisen maailmankuvan, jonka mukaan Maa oli maailmankaikkeuden keskipiste.

Maakeskisen maailmankuvan oli ensi kertaa esitellyt kreikkalainen astronomi Ptolemaios teoksessaan Almagest noin vuonna 150.

Ptolemaios esitti, että kaikki planeetat sekä Aurinko ja Kuu kiersivät kaiken keskipisteenä olevaa maapalloa.

Teoksessa mainitaan myös, että kaukaisimmat tähdet olivat kiinni jättimäisessä pallonkuoressa, joka pyöri Maan ympäri kerran vuorokaudessa.

Mallipiirroksia geosentrisestä ja heliosentrisestä maailmankuvasta

Geosentrisessä maailmankuvassa (vas.) Maa on universumin keskus, kun taas Nikolaus Kopernikuksen 1543 esittämä heliosentrinen maailmankuva asetti keskipisteeksi Auringon.

© NASA Universe & Wikimedia Commons

Nikolaus Kopernikus esitteli toisenlaisen, paljon radikaalimman maailmankuvan – heliosentrisen eli aurinkokeskisen.

Hän väitti, että Maa ei ollut kaikkeuden keskus vaan ainoastaan yksi planeetta monien muiden joukossa.

Mikä on heliosentrinen maailmankuva?

Universumista tuli yhtäkkiä ääretön

Heliosentrinen maailmankuva asettaa Auringon (kreikaksi helios) universumin keskukseksi. Teoria oli provosoiva 1500-luvulla, jolloin mahtava katolinen kirkko piti Maata kaikkeuden keskipisteenä.

Nikolaus Kopernikus julkaisi teoksensa Taivaankappaleiden kiertoliikkeistä vuonna 1543 eli samana vuonna, jolloin hän kuoli. Teorian pääpiirteet hän oli kuitenkin muotoillut jo 1510.

Esittämällä Maan ja muiden planeettojen kiertävän Aurinkoa Nikolaus Kopernikus saattoi selittää taivaan ilmiöt aiempaa yksinkertaisemmin ja ristiriidattomammin.

Linnunradan galaksi

Nikolaus Kopernikus laajensi maailmankuvaamme, mutta ei aavistanut, että Aurinkokunta on vain pieni osa Linnunrataa, joka taas on vain yksi universumin lukemattomista galakseista.

© NASA Universe/Nick Risinger

Aiemmat astronomit eivät olleet kyenneet laskemaan planeettojen järjestystä ja etäisyyttä Maasta, mutta aurinkokeskinen malli mahdollisti tämän.

Kun Aurinko sijoitettiin universumin keskelle, myös kaikkeuden rajat laajenivat merkittävästi.

Nikolaus Kopernikus kirjoitti teoksessaan näin: ”Vielä ei tiedetä, kuinka pitkälle tämä käsittämättömän suuri taivaankansi oikeastaan ulottuu.”

Mikä merkitys Nikolaus Kopernikuksen havainnoilla on jälkimaailmalle?

Kopernikus loi nykyaikaisen tähtitieteen perustan

Nikolaus Kopernikukselle ei itselleen aiheutunut seuraamuksia maailmankuvansa esittämisestä, mutta monet hänen teoriansa kannattajat ja laajentajat saivat tuntea kirkon rangaistuksen.

Italialainen filosofi Giordano Bruno kirjoitti 1500-luvun lopulla, että kaikkeus ei ole rajallinen vaan ääretön. Väittämä ei pudonnut hyvään maahan kirkon silmissä, ja Bruno poltettiin roviolla vuonna 1600.

Vuonna 1632 italialainen astronomi Galileo Galilei julkaisi yhden tärkeimmistä kirjoistaan ja vertaili siinä geosentristä ja heliosentristä maailmankuvaa.

Kirjasta kävi selvästi ilmi, että Galilei itse kannatti heliosentristä maailmankuvaa, ja hän ajautui siksi suuriin ongelmiin kirkon kanssa.

”Vielä ei tiedetä, kuinka pitkälle tämä käsittämättömän suuri taivaankansi ulottuu.” Nikolaus Kopernikus teoksessaan Taivaankappaleiden kiertoliikkeistä

Seuraavana vuonna kirkko määräsi Galilein kotiarestiin, joka kesti tämän kuolemaan vuoteen 1642. Vasta 300 vuoden kuluttua kirkko julisti virallisesti olleensa väärässä.

Saksalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler esitti 1609 julkaistussa teoksessaan, että planeetat kiertävät soikeilla radoilla, eivät pyöreillä, kuten oli oletettu.

Vuonna 1687 englantilainen fyysikko Isaac Newton kehitti uutta maailmankuvaa edelleen kuvaamalla planeettojen liikkeet yhtälöillä.

Planeettojen liikkeitä ei siis säädellyt Jumala, vaan yksinkertaiset luonnonlait.

Ehkä ratkaisevin läpimurto, jolle Nikolaus Kopernikus raivasi tietä, olikin juuri tämä: ratkaisua tieteen selittämättömille ilmiöille ei pitänyt etsiä uskonnosta vaan niiden ymmärtämiseksi piti perehtyä tarkemmin luonnon mekanismeihin.

Rekonstruktio Nikolaus Kopernikuksen kasvoista

Tältä tutkijat uskovat Nikolaus Kopernikuksen näyttäneen. Ennallistuksen pohjana ovat oikeuslääketieteelliset tutkimukset pääkallosta, joka kaivettiin esiin vuonna 2005 läheltä hänen työhuonettaan Fromborkissa Puolassa.

© Dariusz Zajdel/Central Forensic Laboratory of the Polish Police

Nikolaus Kopernikuksen ruumis löytyi tuomiokirkosta Puolasta

Vuonna 2005 arkeologit kaivoivat esiin vanhan luurangon Pohjois-Puolassa.

Noin 70-vuotiaan miehen jäännökset löytyivät Fromborkin tuomiokirkosta, jonka lähellä Nikolaus Kopernikuksella oli ollut työhuone vajaat 500 vuotta aiemmin.

”Voimme lähes 100-prosenttisen varmasti sanoa, että tämä on Kopernikus”, totesi arkeologiryhmän johtaja Jerzy Gassowski uutistoimisto AP:lle.

Gassowski ja hänen kolme kollegaansa olivat vuoden ajan tutkineet kirkon lattian alla olleita hautoja, kun he löysivät astronomin pääkallon.

Luuranko tutkittiin laboratoriossa Varsovassa, ja sen perusteella rekonstruoitiin kasvot, jotka muistuttavat Nikolaus Kopernikuksen muotokuvia.

Yhdessä kuvassa on esimerkiksi arpi toisen kulmakarvan yläpuolella, ja esiin kaivetussa pääkallossa on jälki suunnilleen samassa kohtaa.