Miehet vääristävät eläinkokeiden tuloksia

Kun tulokseksi tuli, että ketamiini lievittää masennusta, hiirikokeen teki mies. Kun nainen toisti tutkimuksen, tulos oli päinvastainen.

Jos tutkijan biologinen sukupuoli todellakin vaikuttaa siihen, kuinka koe-eläimet reagoivat lääkeaineeseen, on mahdollista, että on olemassa muitakin – tuntemattomia – tuloksia vääristäviä tekijöitä. Kaikki lääkkeet eivät ehkä toimikaan niin kuin niiden uskotaan toimivan.

Tuloksia valikoidaan

Suuri saksalainen lääkealan yritys Bayer järisytti tiedemaailmaa vuonna 2011 julkaisemallaan raportilla.

Lääkeyhtiön palveluksessa olevat tutkijat olivat käyneet läpi omia – muun muassa uusia syöpälääkkeitä koskevia – tieteellisiä julkaisujaan viimeisten neljän vuoden ajalta. Julkaistuja tutkimustuloksia verrattiin kaikkiin eri kokeissa saatuihin tuloksiin.

Vertailu paljasti, että vain joka kolmannessa tapauksessa julkaistujen tulosten ja koko käytössä olevan tutkimustiedon välillä ei ollut ristiriitaa. Bayerin tutkijat olivat siis useimmiten etsineet koko aineistosta itselleen syystä tai toisesta mieleisiä tuloksia. Toisin sanoen he olivat poistaneet tutkimustietoa valikoiden.

Kyse on tieteellisestä parhaiden palojen poimisesta. Tulosten (osittaista) hylkäämistä tai poistamista pidetään laajan vuonna 2016 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan toistettavuuskriisin perussyynä.

Tutkijoiden mukaan ongelmia ei aiheuta vain tulosten valikoiminen. He katsovat, että kokeiden suunnittelun ja toteutuksen laadussa on usein parantamisen varaa ja että tutkimuksissa jätetään vaikuttavia tekijöitä liian vähälle huomiolle tai huomiotta – joskus pelkästään siksi, ettei niitä osata ottaa huomioon.

Koska kokeiden toistettavuus varmistaa tulosten luotettavuuden, virhelähteet pitäisi eliminoida mahdollisimman hyvin. Se asettaa kokeen järjestelylle ja sen suorittajalle suuria vaatimuksia.

Kun Marylandin yliopistossa työskentelevä Todd Gould havaitsi, että tutkijan sukupuoli vaikuttaa eläinkokeen tulokseen, hän teki ratkaisevan läpimurron.

Mies stressasi hiiriä hajullaan

Gould antoi hiirien ensin haistella vanutyynyjä, joihin oli imeytynyt joko miehen tai naisen hikeä.

Seuraavassa tutkimusvaiheessa määritettiin, kuinka stressaantuneita hiiret olivat, tarkkailemalla niiden käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Hiirien piti esimerkiksi uida altaassa, jossa niiden jalat eivät yltäneet pohjaan.

Naisen hikeä haistaneet hiiret oivalsivat nopeasti, että ne eivät päässeet nousemaan pois altaasta, ja alkoivat kellua säästääkseen voimiaan.

Sen sijaan miehen hikeä haistaneet hiiret uivat pitkään ympäriinsä, ennen kuin ne luovuttivat. Tällainen käyttäytyminen heijastaa korkeaa stressitasoa. Usean vastaavan kokeen jälkeen Gould saattoi olla varma siitä, että miehen hiki kiihdytti hiirissä stressihormoni kortisolin erittymistä.

Tehokas kortisolin tuotanto johtaa eläimissä äkilliseen stressitilaan, joka tunnetaan taistele tai pakene -reaktiona. Hiiret reagoivat voimakkaasti miehen hajuun ilmeisesti siksi, että ne pitävät koiraita vaistomaisesti uhkaavina.

Yllättävä havainto sai Gouldin selvittämään, oliko sillä käytännön merkitystä lääketutkimusten luotettavuudelle.

Kun Gould testasi ketamiinin vaikutusta masentuneisiin hiiriin, tulokseksi tuli, että ketamiini lievittää masennusta, mutta vain siinä tapauksessa, että kokeen suoritti miespuolinen tutkija.

Teho perustui nimittäin ketamiinin ja stressihormonien monimutkaiseen vuorovaikutukseen. Koska miehen ominaishaju aiheutti stressiä, niiden määrä kasvoi.

Kanadalaisessa Lethbridgen yliopistossa vuonna 2022 laboratoriorotilla tehdyssä tutkimuksessa päädyttiin samaan tulokseen: eläinten reaktiot riippuvat siitä, tekeekö kokeen mies vai nainen.

Vanhastaan on tiedetty, että kehitettäviä lääkkeitä on syytä testata sekä miehillä että naisilla, koska ne voivat vaikuttaa heihin eri tavalla. Myös siihen, että tutkijoiden sukupuolella on merkitystä, kannattaa kiinnittää huomiota.

Vastaisuudessa voidaan vaatia, että tieteellisissä julkaisuissa mainitaan, huolehtivatko koe-eläimistä miehet vai naiset. Koska hajut voivat vaikuttaa tuloksiin, kokeiden järjestäjien on otettava selvää monista eri tekijöistä.

Ehkä esimerkiksi ruokinnalla, kuljetuksilla tai jopa vuodenajoilla on vaikutusta koe-eläinten reaktioihin.

Todd Gould ei tiedä vielä, vaikuttavatko stressihormonit ketamiinin tehoon ihmisillä samalla tavalla kuin hiirillä. Vaikka hänen tutkijaryhmänsä ei olisikaan päässyt entistä tehokkaamman masennushoidon jäljille, voidaan sanoa, että se on edistänyt lääketutkimusta.

Kun lääkkeitä kehitettäessä kiinnitetään enemmän huomiota siihen, että sukupuoli vaikuttaa tutkimustuloksiin, voidaan odottaa, että niiden laatu paranee. Potilaan kannaltahan on tärkeintä, että hän saa valmisteen, joka vaikuttaa hänen vaivoihinsa varmasti ja turvallisesti.