Kulunut vuosi tieteen maailmassa
Sota, kriisi ja ilmastokaaos. Vuonna 2022 saimme todistaa ikäviä tapahtumia yksi toisensa jälkeen, mutta jopa näinä synkkinä aikoina tiedemaailmasta kuuluu paljon hyviä uutisia. Kaikki kohokohdat on nyt koottu yhteen ja esitellään upeasti vuosikirjassa – lähde mukaan kiertomatkalle tieteen maailmaan!
Tuuli ja vihreä vety vapauttavat meidät Putinin öljystä ja kaasusta
Pohjanmeren uudet energiasaarekkeet takaavat vihreän energian puolelle Euroopan asukkaista.
Massiivinen investointi ilmastoystävälliseen vetyyn poistaa viimeiset mustat täplät kartalta ja voi auttaa tekemään Euroopasta kokonaan vihreän ja tuontienergiasta riippumattoman vuoteen 2050 mennessä.
Pohjanmeri on merituulivoiman Piilaakso, ja siitä voi tulla koko Euroopan vihreä voimalaitos.
Tutkijoiden laskelmien mukaan tämä tuulinen ja alava alue voisi tuottaa noin 212 gigawattia merituulivoimaa – riittävästi kattamaan sähkönkulutuksen suurimmassa osassa Eurooppaa.
Pian merituulivoimalat toimittavat sähkön lisäksi myös fossiilivapaata polttoainetta.
Tuuliturbiiniin sisältyvä niin sanottu elektrolyysilaitos muuntaa sähkön vihreäksi vedyksi. Putkistojen kautta vety johdetaan maihin, missä se voidaan tankata suoraan esimerkiksi busseihin. Vedystä voidaan myös jatkojalostaa ilmastoneutraalia polttoainetta lentokoneisiin, laivoihin ja teollisuuteen.
Kylmä vesi aiheutti hirviöhaille kasvukipuja
Megalodon partioi valtamerillä metsästäen valaita jatkuvasti.
Sen suuaukko oli täynnä sahalaitaisia ”teurastajan veitsiä”, jotka jauhoivat päivittäin tuhat kiloa lihaa.
Nyt tutkijat ovat selvittäneet hirviöhain vaikuttavan koon salaisuuden.
Etelämantereen edustalla meriarkeologit ovat tehneet merkittävän löydön: he ovat löytäneet syvyyksistä legendaarisen Endurancen hylyn, joka vajosi jään alle yli 100 vuotta sitten.
Alus on upea muistomerkki löytöretkien kukoistuskaudesta.
Lue koko tarina Tieteen Kuvalehden Vuosikirjasta 2022
Superteleskooppi suuntaa katseen maailmankaikkeuden alkuaikoihin
Tammikuussa insinöörit ja tähtitieteilijät huokaisevat helpotuksesta.
Tähän mennessä tehokkain avaruusteleskooppi, James Webb, on avautunut kotelostaan suunnitelmien mukaan, ja tähtitieteen uusi aikakausi voi alkaa.
Infrapunakameroiden avulla teleskooppi onnistuu suuntaamaan katseensa aina kosmiseen aamunkoittoon saakka ja selvittämään maailmankaikkeuden syvimmät salaisuudet.
Superteleskoopin peili on yli viisi kertaa suurempi kuin Hubble-teleskoopissa ja tarjoaa siksi paljon yksityiskohtaisempia kuvia.
Kun ensimmäiset postikortit avaruudesta saapuvat Maahan, tähtitieteilijät tuskin pysyvät nahoissaan: maailmankaikkeus näkyy tarkempana kuin koskaan.
Lähivuosikymmeninä teleskooppi kiertää Aurinkoa kiertoradalla, jolla se on aina 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta.
Näköalapaikallaan teleskooppi kääntää selkänsä sekä auringolle että maalle, jotta se voi suunnata katseen niihin kaukaisiin taivaankappaleisiin, joista tähtitieteilijät haluavat tietää enemmän.
Vaikuttavan näkökyvyn ansiosta teleskooppi voi tarkastella veitsenterävästi joitakin maailmankaikkeuden ensimmäisiä galakseja, kertoa eksoottisista planeetoista, jotka kiertävät muita tähtiä kuin Aurinkoa, ja paljastaa vastasyntyneitä tähtijärjestelmiä Linnunradalla.
James Webb voi näin auttaa meitä muun muassa löytämään vastauksia siihen, milloin maailmankaikkeuden ensimmäiset tähdet ja galaksit syntyivät ja miltä ne näyttivät.
Robottikirurgi toimii täysin ilman ihmisen apua
Kahden suolenkappaleen ompeleminen yhteen on yksi vaativimmista kirurgisista toimenpiteistä.
Jopa taitavimman lääkärin käsi tärisee väistämättä hieman, mikä voi vaarantaa potilaan hengen.
Sitä ei helpota se, että suolisto – ja muut pehmytkudokset – liikkuvat tai muuttavat muotoaan pienimmästäkin kosketuksesta tai hengityksen myötä.
Äskettäin kehitetylle robotille operaatio on sen sijaan pikkujuttu.
Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston STAR-robotti on suoriutunut tehtävästä loistavasti aivan yksin.
Robotti on useissa kokeissa suorittanut monimutkaisen toimenpiteen sioilla, ja tulos ylittää kaikki odotukset: STAR operoi tarkemmin kuin kukaan ihminen, mikä vähentää vuotoriskiä, jolla voi olla potilaalle kohtalokkaita seurauksia.
STAR eroaa muista kirurgisista roboteista siinä, että se on täysin automatisoitu.
Se suunnittelee omaa työtään ja pystyy muuttamaan suunnitelmaa jatkuvasti, jos odottamattomia ongelmia ilmaantuu yhtäkkiä esimerkiksi suolen liikkeiden vuoksi.
Robotti on jopa valmis tulevaisuuteen, koska se suorittaa tähystysleikkauksia, jotka ovat yleistymässä, sillä toimenpiteet tapahtuvat varovasti pienten aukkojen kautta tarvitsematta avata koko vatsaonteloa.
Tieteen Kuvalehden vuosikirja tarjoaa katsauksen vuoden tärkeimpiin läpimurtoihin tieteen maailmassa vuonna 2022!
Tulevaisuuden superjunat ovat kiskoilla
Puolassa insinöörit valmistautuvat lähettämään Euroopan rautateille junia, jotka kulkevat huikealla 550 kilometrin tuntinopeudella.
Nopeat junat ovat magneettijunan ja tavallisen junan hybridi ja leijuvat raiteiden päällä.
Nevomo-yhtiön ehdotus tulevaisuuden liikennetekniikaksi koskee magneettiraiteiden integroimista nykyiseen rautatieverkostoon.
Silloin samoja raiteita voivat hyödyntää niin tavalliset pyörillä kulkevat ja niin kutsutut magrail-junat.
Käytännössä tämä tapahtuu kiinnittämällä raiteisiin kolmas kisko, jossa on voimakkaat sähkömagneetit.
Raiteen ja junan välinen magneettinen hylkiminen nostaa junaa niin, että se leijuu muutaman senttimetrin verran kiskojen yläpuolella magnetismin muodostamalla tyynyllä.
Periaate on sama kuin yritettäessä laittaa kaksi samaa magneettista napaa vastakkain.
Ensi silmäyksellä Nevomon magrail-tekniikka muistuttaa nykyisiä maglev-junia, jotka kulkevat esimerkiksi Japanissa suurkaupungista toiseen vaikuttavilla nopeuksilla.
Maglev-junat, joiden nimi on lyhenne magneettisesta levitaatiosta, eivät voi kulkea tavallisilla kiskoilla.
Niille tarvitaan erillinen junarata, mikä tekee rakentamisesta aikaa vievää ja rakennuskustannuksista tähtitieteellisiä.
Uuden ratkaisun myötä nämä kaksi järjestelmää saadaan yhdistettyä, mikä parantaa koko rautatieinfrastruktuuria.
Magrail-junien merkittävä etu on se, että ne kulkevat täysin ilman vierintävastusta, mikä mahdollistaa jopa erittäin suurten nopeuksien saavuttamisen ja vähentää samalla juniin ja raiteisiin kohdistuvaa kulutusta.
Lue kaikki tästä ja muista läpimurroista Tieteen Kuvalehden Vuosikirjasta 2022
Tieteen Kuvalehti Vuosikirja 2022
Tieteen Kuvalehden suuri vuosikirja tarjoaa kiehtovan yhteenvedon koko vuodesta.
Kirjan parissa viihdyt tuntikausia perehtyen vuoden lupaavimpiin keksintöihin, tärkeimpiin löytöihin ja dramaattisimpiin tapahtumiin.
Kirja on täynnä ajatuksia herättäviä artikkeleita ja kiehtovia kuvia – voit lukea muun muassa seuraavista aiheista:
- Neitsytmatka: Historian tehokkain raketti matkaa Kuuhun
- Sabotaasi syvyyksissä: Nord Stream ‑putkivuodot
- ABBA saa digitaaliset kaksoisolennot
- Lääkärit ratkaisevat synkkien koronan jälkiseurausten arvoituksen
- Teknologia on uusi jalkapallotähti
- Tutkijoiden villi suunnitelma: navat jäädytetään uudelleen
- Eläimet, joilla on superaistit, ovat ihmisen liittolaisia sodassa
- Historiallinen kuva paljastaa Linnunradan mustan aukon
- Maailman suurin lentokone nousee tuhkasta
- Tulevaisuuden jätehuolto: robotit vievät roskat
Kun tilaat vuosikirjan, saat vuoden 2023 kalenterin kaupan päälle!
