Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

2019 – Kulunut vuosi tieteen maailmassa

MAINOS: Ensimmäinen kuva kaiken nielevästä mustasta aukosta ja T. rex, joka sai takaisin paikkansa suurimpana maalla eläneenä petona. Tieteen Kuvalehden vuosikirja 2019 tarjoaa katsauksen vuoteen, jolloin tutkijat pääsivät juhlimaan läpimurtoa toisensa jälkeen.

Tutkijat esittelivät kuvan mustasta aukosta

Universumin arvoituksellisimpiin kuuluvasta ilmiöstä on saatu historian ensimmäinen valokuva. Sitä valmisteltiin vuosia, ja se on ensimmäinen todiste siitä, että galaksien sisällä on jättiläismäisiä mustia aukkoja.

Konferenssisalissa Washingtonissa kaikuivat spontaanit suosionosoitukset, kun mittavan Event Horizon Telescope -hankkeen vastuuhenkilöt pitivät lehdistötilaisuutta.

Keskiviikkona 10. huhtikuuta kello 16 Suomen aikaa tutkijat olivat juuri esitelleet historian ensimmäisen valokuvan mustasta aukosta.

Lue lisää avaruudesta Tieteen Kuvalehden vuosikirjasta 2019. Juuri nyt se maksaa vain 6,50 euroa!

Uraauurtavassa kuvassa oli hohtava rengas. Se ympäröi äärimmäisen mustaa kohtaa, josta ei edes valo pääse pakenemaan. Kuva on tähän mennessä paras todiste siitä, että galaksien keskuksissa on valtavia mustia aukkoja.

Mullistavan saavutuksen takana on yli 200 tutkijan joukko Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta sekä Pohjois-ja Etelä-Amerikasta.

Kahdeksan suuren teleskoopin yhteistyötä

Kuvan mahdollisti kahdeksan maailman suurimpiin kuuluvan radioteleskoopin yhteenliittymä. Teleskoopit on sijoitettu neljällä mantereella korkealle, muun muassa tulivuorille ja vuorenhuipuille.

Maapallon laajuinen teleskooppi­verkosto etsii näkymätöntä jättiä

Event Horizon Telescope ei ole vain yksi teleskooppi, vaan se koostuu kahdeksasta maailman suurimpiin kuuluvasta radioteleskoopista.

Ne tarkkailevat yhteisvoimin samaa kohtaa taivaalla ja vastaanottavat sähkömagneettista säteilyä radioaaltojen muodossa. Yhdessä ne toimivat kuin yksi maapallon kokoinen superteleskooppi.

Vuosien valmistelun jälkeen tutkijat onnistuivat keväällä 2017 saamaan Event Horizon -teleskoopit yhteistyöhön vaikeassa tehtävässä: niiden tuli ottaa kuva näkymättömästä.

Supertietokoneet muuttavat tiedon kuviksi

Huhtikuussa 2017 teleskoopit tarkensivat mustaan aukkoon. Keväällä 2019 datasta oli muokattu kuva.

  • Teleskoopit säädetään

    Kahdeksan teleskooppia zoomaa Messier 87:n mustaan aukkoon. Ne on synkronisoitu atomikelloilla, ja ne toimivat yhtenä jättiteleskooppina.

  • Signaalit muunnetaan

    Kunkin kahdeksan teleskoopin analogiset signaalit muunnetaan digitaalisiksi. Kaikki tiedot tallennetaan puolen tonnin painoisille kovalevyille.

  • Data lähetetään koneella

    Dataa on kaikkiaan viisi petatavua. Näin suurta määrää ei voida lähettää internetissä, vaan se lennätetään koneilla datakeskuksiin.

  • Tietokoneiden työvuoro

    Tietokoneet Massachusettsissa USA:ssa ja Bonnissa Saksassa muuntavat tarkoitusta varten kehitettyjen algoritmien avulla datan kuvaksi.

  • Kuva kehitetään

    Valmiiissa kuvassa näkyy mustan aukon varjo. Aukkoa ympäröi hohtavan kaasun ja plasman kiekko, jota aukko imee sisäänsä.

Kello oli vähän yli puoli yhdeksän aamulla 10. maaliskuuta, kun Ethiopian Airlinesin Boeing 737 Max 8 -matkustajakone alkoi kivuta kohti pilviä Addis Abeban lentokentältä.

149 matkustajaa ja kahdeksan miehistön jäsentä olivat matkalla Nairobiin Keniaan, mutta vain kuusi minuuttia nousun jälkeen kone sukelsi jyrkästi ja syöksyi maahan.

Kaikki koneessa olleet kuolivat onnettomuudessa, joka muistutti saman konetyypin vain reilut neljä kuukautta aiemmin tapahtunutta turmaa: 29. lokakuuta 2018 kuoli 189 ihmistä, kun Lion Air -yhtiön Boeing 737 Max 8 -kone syöksyi Jaavanmereen vain 12 minuuttia sen jälkeen, kun se oli noussut ilmaan Jakartasta Indonesiasta.

Ensimmäinen Boeing 737 Max 8 lähti reittilennolle toukokuussa 2017. Turmat sattuivat siten yhdelle maailman uusimmista, sähköisin turvajärjestelmin varustetuista konetyypeistä.

Musta laatikko paljasti katastrofaalisen vian

Kun Ethiopian Airlinesin koneen mustat laatikot löydettiin päivä onnettomuuden jälkeen, selvisi yllättäen, että juuri elektroniset järjestelmät olivat pettäneet.

Lentäjillä ei ollut sitkeistä yrityksistään huolimatta ollut mitään mahdollisuuksia pelastaa konetta.

Sukella vuoden suurimpiin draamoihin Tieteen Kuvalehden vuosikirjassa 2019

Lihaton pihvi tihkui verta ja maistui naudalta

Herkkusuut jonottivat 1. huhtikuuta päästäkseen upottamaan hampaansa pikaruokajätti Burger Kingin uuteen hampurilaiseen.

Tuolloin ketjun 59 St. Louisin alueella Missourissa Yhdysvalloissa sijaitsevaa hampurilaisravintolaa alkoi tarjota lihatonta Impossible Whopperia, ja siitä oli määrä ennen vuoden loppua tulla vakituinen tuote kaikissa ketjun ravintoloissa Yhdysvalloissa ja suuressa osassa muuta maailmaa.

Jo ensimmäisenä päivänä ”mahdoton ” Whopper suurin piirtein revittiin käsistä, ja se sai asiakkailta kehuja: pihvi oli punertava, mehukas ja maukas.

Vielä useita kuukausia lanseerauksen jälkeen Burger Kingillä ja tuotteen valmistajalla, kalifornialaisella Impossible Foodsilla, on edelleen vaikeuksia vastata kysyntään. Lihaton, kasviproteiineista ja -rasvoista tehty pihvi on niin suosittu.

Tieteen Kuvalehden vuosikirja tarjoaa katsauksen vuoden tärkeimpiin läpimurtoihin tieteen maailmassa vuonna 2019!

Leghemoglobiini on salaisuus

Toisin kuin muut kasvipohjaiset pihvit Whopperin pihvi sisältää jotain sellaista, joka sai lihattoman tuotteen näyttämään lihalta ja maistumaan siltä. Pihvimassaan on lisätty kaksi prosenttia leghemoglobiinia, jota esiintyy soijakasvin juurissa ja joka muistuttaa veren happea sitovaa hemoglobiinia.

Uusi hampurilainen on vaihtoehto ilmastoa kuormittavalle naudanlihapihville. Kehitteillä on myös keinotekoista kalaa ja maitotuotteita.

Ilmastovaikutus on pihvi

Impossible Foodin pihvin ja jauhelihapihvin ravintosisältö on suurin piirtein sama. Kummassakin on 212 kilokaloria ja 12 grammaa rasvaa 100 grammassa.

Kasvispihvissä on 17 grammaa proteiinia, kun lihapihvissä on 28 grammaa. Toisaalta lihattoman pihvin tuottaminen aiheuttaa 90 prosenttia vähemmän CO2-päästöjä.

Lue lisää tästä ja muista läpimurroista Tieteen Kuvalehden vuosikirjasta 2019

Tieteen Kuvalehden vuosikirja 2019

Tieteen Kuvalehden vuosikirja palauttaa mieliin vuoden 2019 tapahtumat. Vuosikirja tarjoaa katsauksen vuoden lupaavimpiin keksintöihin, tärkeimpiin löytöihin ja suurimpiin draamoihin.

  • Tutkijat esittelivät ensimmäisen kuvan mustasta aukosta
  • Nasan luotain vierailee Aurinkokunnan laitamilla
  • Merten valtias pelastaa henkiä – valkohain geenit kartoitettiin
  • 3D-tulostetut verisuonet tekevät tietä tekoelimille
  • Tulevaisuuden avaruustaksi on valmiina käyttöön
  • Boeingin kone syöksyi taas maahan
  • Filippiiniläisestä luolasta löytyi uusi ihmislaji
  • Astronauttikaksoset valottivat painottomuutta
  • Lihaton pihvi tihkuu verta ja maistuu naudalta
  • Supernopea internet kiihdyttää avaruuteen

Kun tilaat vuosikirjan, saat vuoden 2020 kalenterin kaupan päälle!

Lue myös:

Tieteen Kuvalehdestä

Tieteen Kuvalehdestä

1 minuuttia
Star Man
Tieteen Kuvalehdestä

Mennyt vuosi tieteen maailmassa

4 minuuttia
Tieteen Kuvalehdestä

Käyttöoikeus tiedon maailmaan – ensimmäinen kuukausi ilmaiseksi

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

passowrd_reset.form.email_help
Tarkista sähköpostiosoite

Syötä koodi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostilla koodin osoitteeseen
Virhe: Syötä koodi

Uusi salasana

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota