Star Man
Tieteen Kuvalehdestä

2018 - Vuosi tieteen maailmassa

2018 oli upea tiedevuosi ja seuraaville sukupolville tärkeitä läpimurtoja tehtiin monella tutkimusalalla. Tutkijat onnistuivat kasvattamaan keinotekoista sydänkudosta veren kantasoluista, yksityiset avaruuslennot veivät meidät askeleen lähemmäksi vieraiden planeettojen asuttamista, ja ensimmäisen kerran tekoäly puhui niin, että sitä ei erotettu ihmisen esityksestä.

JÄTTIRAKETTI KANTOI AUTON KIERTORADALLE

Korviahuumaava jyly kantautui 27 järeästä rakettimoottorista, kun ne sytytettiin yhtä aikaa Floridassa Cape Canaveralissa.

Moottorit alkoivat nostaa jättimäistä Falcon Heavy -kantorakettia laukaisualustalta numero 39A – samalta, jolta Saturn V -kantoraketti suuntasi vuonna 1969 kohti Kuuta.

Raketti kiihdytti hurjaa vauhtia kohti taivasta. Vain minuutin päästä sen nopeus oli jo yli tuhat kilometriä tunnissa. Kaksi ja puoli minuuttia laukaisun jälkeen raketti oli 60 kilometrin korkeudessa ja pääraketin kummallekin puolelle asennetut apuraketit olivat tehneet tehtävänsä. Ne räjäytettiin irti, ja ne saivat pudota kohti Maata, kun loppuosa jatkoi yhä korkeammalle.

90 kilometrin korkeudessa keskusraketin alimman osan moottorista loppui ajoaine ja työtä jatkoi toinen rakettivaihe. Hieman sen jälkeen raketin ylin osa, jossa kuormana oli käytetty punainen urheiluauto, saavutti avaruuden.

Onnistunut laukaisu sai yhdysvaltalaisen yksityisen SpaceX-yrityksen työntekijät riemuitsemaan. Falcon Heavy on yrityksen käsialaa.

Lue koko juttu Tieteen Kuvalehden vuosikirjasta 2018

Aidossa sydänlihaksessa (punainen) on ohuita putkimaisia rakenteita (vihreä). Sama voidaan saada aikaan keinotekoisesti.

SÄHKÖ KOULUTTAA SOLUISTA SYDÄMIÄ

Vain viisi millimetriä pitkä matomainen kudos supistelee rytmikkäästi. Se roikkuu päistään kahdessa joustavassa muovitangossa eikä näytä ainakaan sydämeltä. Silti se on eniten ihmissydäntä muistuttava kokeilu, minkä tutkijat ovat saaneet aikaan.

Solumöykyn ulkonäkö pettää pahasti, sillä sen rakenne muistuttaa hämmästyttävästi oikean ihmissydämen lihassolukkoa sekä sisäiseltä rakenteeltaan että toiminnaltaan. Pieni lihasmöykky lyö kokoonsa nähden lähes yhtä voimakkaasti kuin oikea sydän. Solut ovat järjestäytyneet samalla tavalla kuin oikeassa sydämessä, ja lihassolujen supistumista ohjaavat samat geenit ja biokemialliset prosessit, jotka saavat sydämen supistumaan ihmisrinnassa.

Yhtäläisyyksien ansiosta kudos on ihanteellista sen tutkimiseen, miten tavalliset sydänsairaudet syntyvät ja millainen uusien lääkkeiden vaikutusmekanismin on oltava, jotta ne pystyvät parantamaan sairaudet.

Minisydämiä voidaan tuottaa nopeasti, jolloin päästään vertaamaan, miten erilaiset lääkeaineet vaikuttavat niihin.

Sukella tulevaisuuden lääketieteeseen jo tänään – lue Tieteen Kuvalehden vuosikirja 2018

AI
© shutterstock

TEKOÄLY MATKII IHMISTÄ

”Hei, kuinka voin auttaa?"

”Haluaisin varata kampaamoajan asiakkaalleni. Öö, sen pitäisi olla joskus toukokuun 3.päivän jälkeen."

"Hetki vaan!"

"Mmm-hmm."

Toukokuussa robotti läpäisi ensimmäistä kertaa niin sanotun Turingin kokeen puheversion, kun Google esitteli uuden henkilökohtaisen avustajan, Duplexin.

Ällistelevän yleisön edessä robotti varasi kampaamoaikoja ja tiedusteli pöytävarauksia kiinalaisista ravintoloista puhelimitse.

Turingin testi, joka on englantilaisen matemaatikon ja filosofin Alan Turingin keksimä testi, ratkaisee, kykeneekö tietokone ajattelemaan. Jos ihminen ei pysty sanomaan, viestiikö hän tietokoneen vai toisen ihmisen kanssa, tietokone on Alan Turingin mukaan älykäs.

Turingin kokeen läpäisevä kone onnistuu siis ainakin vaikuttamaan ajattelevalta.

Tärkeä seikka Duplexin viestinnän ihmismäistämisessä on hmm-hmm-äänet, jotka vahvistavat kuuntelijan mielikuvaa siitä, että yhteydenottaja on yhä kuulolla ja odottaa jatkoa.

Vaikutelma toisen ihmisen kanssa juttelemisesta on niin vahva, että Duplexia ei tajuta tietokoneohjelmaksi. Se pystyy jopa ymmärtämään murteellista ääntämystä. Esimerkiksi se, että kiinalaisen ravintolan työntekijä puhuu englantia vieraasti korostaen, ei ole Duplexille ongelma, vaan viestintä sujuu vaivattomasti.

Tekoäly ei siis enää ole scifiä!

Lue lisää läpimurrosta Tieteen Kuvalehden vuosikirjasta 2018

Tekoälyä on kehitetty jo vuosikymmeniä

  • Alan Turing

    1950

    ALAN TURING kehitti kokeen, joka mittaa tekoälyn ihmismäisyyttä keskustelun avulla.

  • 1956

    TEKOÄLYN tutkimuksesta tuli useissa yliopistoissa oma tieteenalansa.

  • Hal 2001

    1968

    "AVARUUSSEIKKAILU 2001" puhuvine HAL 9000 -tietokoneineen popularisoi tekoälyn teorian.

  • Garry Kasparov

    1997

    DEEP BLUE -tietokone voitti monien järkytykseksi šakin hallitsevan maailmanmestarin Garri Kasparovin.

  • Roomba

    2002

    ROBOTTI-IMURI ROOMBA oli ensimmäinen kodin automaattiapuri, josta tuli kaupallinen menestys.

  • IBM Watson

    2011

    IBM:N WATSON voitti Jeopardy-tietovisan. Tekoäly ymmärsi luonnollista kieltä sanaleikkeineen.

  • Google Car

    2014

    GOOGLE kehitti robottiauton, joka voi liikkua liikenteessä itsenäisesti anturitiedon varassa.

  • 2018

    DUPLEXISTA tuli ensimmäinen Turingin kokeen puheversion läpäissyt ohjelma.

Tieteen Kuvalehden vuosikirja 2018

Voi mikä vuosi!

2018 tarjosi roppakaupalla uusia keksintöjä, tieteellisiä läpimurtoja ja mielenkiintoisia tapahtumia, joilla on varmasti merkitystä myös tulevaisuudessa.

Olemme koonneet tieteen maailman keskeisimmät tapahtumat Tieteen Kuvalehden vuosikirjaan, josta voit lukea muun muassa vuoden löydöistä avaruudesta, vuoden lääketieteellisistä läpimurroista, vuoden teknisistä saavutuksista, vuoden draamoista sekä vuoden luonnonilmiöistä ja keksinnöistä.

Kirja tarjoaa myös maailman parhaimpiin kuuluvien kuvaajien ottamia upeita ajankohtaisia kuvia.

Kirjasta voit lukea muun muassa seuraavat artikkelit:

  • Tekoäly matkii ihmistä
  • Sähkö kouluttaa soluista sydämiä
  • Uusi tekniikka puhdistaa valtameriä
  • Jättiraketti nosti auton kiertoradalle
  • 12 jalkapallopoikaa jäi Thaimaassa loukkuun luolaan

TILAA NYT

Lue myös:

Tieteen Kuvalehdestä

Tieteen Kuvalehdestä

1 minuuttia
Tieteen Kuvalehdestä

Viisastu odotellessasi

2 minuuttia
Tieteen Kuvalehdestä

Lähteet 2019

1 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!