Ihmisen dna on nyt kartoitettu kokonaan
Heinäkuun 14. päivänä 2003 Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush julkisti yhdessä Ranskan, Saksan, Britannian, Japanin ja Kiinan johtajien kanssa ilmoituksen, että näiden kuuden maan yliopistot olivat saaneet valmiiksi ihmisen genomin eli koko dna:n kartoituksen. Saavutus oli historiallinen.
Läpimurto oli tulosta 13 vuotta kestäneestä tutkimuksesta ja ilman muuta käännekohta lääketieteen historiassa. Ilmoitus ei kuitenkaan aivan pitänyt paikkaansa. Tutkijat olivat hypänneet pienen dna:n pätkän yli, koska senaikuisilla menetelmillä sitä ei voitu lukea.
Monet silloiset tutkijat pitivät pätkää merkityksettömänä. Uusi tutkimus osoittaa toista. Tekniikan kehityttyä puuttuva dna:n osa on saatu tutkittua, ja viime huhtikuussa Human Genome Project -hankkeen tutkijat julkaisivat tuloksensa. Ilmeni, että dna:n pätkän osaset auttavat ymmärtämään ihmislajin kehitystä ja ehkä kehittämään hoitokeinoja muun muassa syöpään.
Lue lisää tästä.
Läpimurto fuusiotekniikassa lupaa hyvää vihreälle siirtymälle
Yhdysvaltalaisen Lawrence Livermore -tutkimuslaitoksen fuusioreaktori on kolmen jalkapallokentän kokoinen laitos. Reaktorin ytimessä on pieni vetysäiliö, joka kuumennetaan laserilla yli 100 miljoonan asteen lämpötilaan.
- joulukuuta 2022 Yhdysvaltojen energiaministeri Jennifer Granholm piti lehdistötilaisuuden, jossa hän kertoi historiallisesta teknologisesta edistysaskeleesta.
Fuusioreaktio oli ensimmäistä kertaa saatu tuottamaan enemmän energiaa kuin tarvittiin itse reaktion käynnistämiseen ja ylläpitoon. Läpimurto oli tehty National Ignition Facility -tutkimuslaitoksessa Kaliforniassa.
Kokeessa oli vapautunut 1,5 kertaa niin paljon energiaa kuin reaktion aikaansaamiseen käytetyt laitteet kuluttivat.
Tutkijat toivovat, että edistysaskel ennakoi läpimurtoa myös päästöttömän energian tuotannossa. Yhdysvaltojen energiaministeri Jennifer Granholm kuvasi tutkijoiden saavutusta merkittäväksi käännekohdaksi.
Nasa törmäytti luotaimen asteroidin kuuhun
Syyskuun 27. päivänä 2022 kello 2.14 Suomen aikaa Nasan 610 kiloa painava luotain törmäsi suunnitellusti 170 metriä leveään Didymos-asteroidin Dimorphos-kuuhun. Kyseessä oli testi, jolla selvitettiin, voiko ihmiskunta siirtää Maata uhkaavia asteroideja uudelle radalle.
Vuosien valmistelujen ja 11 miljoonan kilometrin matkan jälkeen DART-luotain törmäsi 22 530 kilometrin tuntinopeudella Dimorphos-kuuhun.
Kosminen törmäys sai tutkijat juhlatuulelle.
”Nyt kaikki ihmiset voivat nukkua paremmin. Minä ainakin nukun”, totesi DART-hankkeessa työskentelevä järjestelmäinsinööri Elena Adams törmäyksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Avaruusluotaimen itsemurhalento tallentui luotaimen DRACO-kameraan, joka luotsasi luotainta kohti 4 800 000 kiloa painavaa asteroidin kuuta.
Uusi geenihoito paransi 13-vuotiaan syöpäpotilaan
Leukemiaa sairastava 13-vuotias Alyssa on ensimmäinen potilas, jota on hoidettu uudella geenitekniikalla.
Brittiläisen Alyssan syöpää oli yritetty hoitaa lähes kaikilla keinoilla. Hänen tilannettaan oli alettu pitää toivottomana.
Alyssalla oli vuonna 2021 diagnosoitu akuutti T-solujen lymfaattinen leukemia. Se on veren valkosolujen syöpä, joka vaikuttaa elimistön immuunijärjestelmään ja T-soluihin, jotka normaalisti suojaavat elimistöä infektioilta.
Alyssan leukemiaa yritettiin hoitaa sekä kemoterapialla että luuydinsiirteellä. Syöpä kuitenkin uusiutui jokaisen hoidon jälkeen.
Lopulta lääkäreillä ei ollut tarjota muuta kuin kokeellinen hoito, jossa Alyssalle annettiin muuntogeenisiä immuunijärjestelmän soluja. Leukemian oireet alkoivat lievittyä jo 28 päivän kuluttua.
Maailman tehokkain avaruusteleskooppi löysi varhaisia galakseja
Nasan tutkijat olivat jo 1980-luvulla haaveilleet jättikokoisesta avaruusteleskoopista. Haaveen toteutumista saatiin odottaa vuosikymmeniä.
Odotus palkittiin 25. joulukuuta 2021. Silloin Ranskan Guyanasta Etelä-Amerikasta lähti matkaan Ariane 5 -kantoraketti mukanaan Nasan, Euroopan avaruusjärjestön Esan ja Kanadan avaruusjärjestön yhteinen avaruusteleskooppi, joka on nimetty Nasan entisen johtajan James Webbin mukaan.
James Webb -teleskooppia on kuvailtu ihmiskunnan silmiksi avaruudessa. Lähes 10 miljardia euroa maksaneelta laitteelta odotettiin kuvia ennennäkemättömän kaukaa maailmankaikkeudesta.
Toistaiseksi James Webb on vastannut odotuksia. Se otti ensimmäiset kuvansa heinäkuussa 2021 ja on sen jälkeen tuottanut infrapunakameroillaan ja sähkömagneettista säteilyä hajottavilla spektrografeillaan kuvia muun muassa syntyvistä tähdistä ja maailmankaikkeuden varhaisimmista galakseista. Se on myös löytänyt hiilidioksidia kaukaisten eksoplaneettojen kaasukehästä.
Kuvakavalkadi on saanut muun muassa tiedelehti Sciencen julistamaan James Webbin vuoden läpimurroksi.
Katso tästä maailman tehokkaimman teleskoopin ottamat kuvat.
Kuolleen sian solut heräsivät eloon
Kuoleman peruuttamattomuutta pitää ehkä tarkastella uudestaan. Tähän päätyivät yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkijat viime kesäkuussa herätettyään eloon kuolleen sian sisäelinten soluja.
Kun kuollut sika kytkettiin niin sanottuun OrganEx-laitteeseen, joka pumppasi sen elimistöön veri- ja ravinneliuosseosta, osa sydämen, maksan, munuaisten ja aivojen solusta heräsi henkiin ja alkoi korjata itseään. Tuossa vaiheessa eläin oli ollut kuolleena tunnin.
Kokeen perusteella näyttää siltä, että totutut käsitykset verenkierron ja hapensaannin lakkaamisen aiheuttamien vaurioiden peruuttamattomuudesta menevät uusiksi.
Tutkijat painottavat, että tulokset eivät suoraan päde ihmisiin, mutta on mahdollista, että tutkimuksen avulla voidaan löytää keinoja pidentää esimerkiksi vainajilta elinsiirtoja varten saatujen elinten säilyvyyttä.