Huono ilmanlaatu on arkea miljoonille ihmisille maailmassa. Eikä monissa maissa ole näkyvissä merkkejä paremmasta.
Aasian eteläosat ovat yksi alueista, missä tilanne on huono. Siellä väestö voisi keskimäärin elää viisi vuotta pidempään, jos ilmanlaatu vastaisi Maailman terveysjärjestön WHO:n ilman PM2.5-pienhiukkasten suositusarvoja. Nämä hiukkaset ovat halkaisijaltaan pienempiä kuin hius.
Intiassa Delhin miljoonakaupungissa väestö voi keskimäärin odottaa elävänsä 10 vuotta lyhyemmän elämän kaupungin ilmansaasteiden vuoksi.
Luvut selviävät uudesta Chicagon yliopistossa laaditusta raportista.
”Jos kaikki maat vähentäisivät ilmaan päätyviä saasteita niin, että PM2.5-hiukkasten määrä pysyisi WHO:n määrittämissä rajoissa, keskimääräinen elinikä maailmassa olisi 2,2 vuotta pidempi”, kertoo tutkimuksen johtaja Crista Hasenkopf Phys.org-julkaisulle.
Kaksi lasta rullaluistimilla Intiassa Delhin miljoonakaupungissa.
PM2.5-hiukkasten aiheuttamat saasteet
Ilman pienhiukkaset, jotka ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometriä, ovat Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan merkittävä riski ihmisten terveydelle.
Hiukkaset eivät välitä valtioiden rajoista vaan leviävät pitkälle.
Ilmansaasteiden aiheuttamat kuolemantapaukset johtuvat muun muassa sydänveritulpista, keuhkoahtaumataudista, keuhkokuumeesta ja keuhkosyövästä.
Lähes kaikilla asutuilla alueilla maailmassa pienhiukkasten määrä ilmassa on suurempi kuin WHO:n suositus. WHO:n mukaan ilmassa ei koskaan saisi olla 24 tunnin ajanjaksossa enempää kuin 15 mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä. Toinen raja WHO:n mukaan on keskimäärin 5 mikrogrammaa hiukkasia kuutiometrissä ilmaa vuodessa.
Intiassa PM2.5-hiukkasten määrä on keskimäärin 70,3, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisen Intiassa asuvan ihmisen elämä lyhenee keskimäärin viidellä vuodella odotettuun elinikään verrattuna.
Pahin tilanne on Bangladeshissa, jossa ihmisten keskimääräinen elinikä lyheni ilman pienhiukkasten vuoksi vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan 6 vuotta ja 11 kuukautta.
Jos Marsin asukkaat suihkuttaisivat Maan päälle ainetta, joka lyhentäisi ihmisten elinikää yli kaksi vuotta, kyseessä olisi katastrofi. Ekonomi ja yksi raportin laatijoista, Michael Greenstone
Monissa Keski- ja Länsi-Afrikan maissa ilmansaasteiden määrä on myös reilusti maailman keskiarvon yläpuolella.
Yllättävää raportissa on se, että ilmansaasteiden määrä vuonna 2020 ei ollut pienempi kuin vuotta aiemmin, vaikka koronasulku pienensi teollista tuotantoa ja liikennettä huomattavasti. Vuoden 2020 luvut ovat tällä hetkellä tuoreimmat.
Euroopassakin mennään yli WHO:n suositusten
Chicagon yliopiston tutkijat ihmettelevät, miksi ilmansaasteiden määrän annetaan olla niin korkea.
”Jos Marsin asukkaat suihkuttaisivat Maan päälle ainetta, joka lyhentäisi ihmisten elinikää yli kaksi vuotta, kyseessä olisi katastrofi. Mutta me olemme itse syypäitä saasteisiin. Niitä ei aiheuta vihamielinen, tuntematon vihollinen”, toteaa yksi raportin laatijoista, Michael Greenstone, BBC:lle.
Ilmansaasteiden määrän kasvu monissa Aasian maissa johtuu viime vuosien teollistumisesta ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kiinassa puolestaan on onnistuttu vähentämään ilmansaasteita monilla alueilla.
Itse asiassa Kiinan ilmansaastemäärät ovat keskimäärin pienentyneet 40 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2020. Silti ilmansaasteet lyhentävät kiinalaisten elämää edelleen 2,6 vuodella.
Tutustu eri maiden tilanteeseen Air Quality Life Indexin avulla tästä.
Euroopassa pahin tilanne ilmansaasteiden suhteen on Puolassa, jossa keskimääräinen PM2.5-hiukkasmäärä on 15. Saksassa luku on 8 ja Isossa-Britanniassa 7,2.
Luvuilla on myös todellista merkitystä. Esimerkiksi Alankomaissa, missä luku on 7,8, ihmiset voisivat elää keskimäärin 0,3 vuotta pidempään, jos maa noudattaisi WHO:n suosituksia.
Pohjoismaissa PM2.5-hiukkastilanne on suhteellisen hyvä. Chicagon yliopiston tutkijoiden laatiman interaktiivisen maailmankartan mukaan Pohjoismaissa pienhiukkasmäärät kuutiometriä ilmaa kohden ovat:
- Tanska: 6,9
- Ruotsi: 4,6
- Suomi: 4,1
- Norja: 3,8
Kaupungeissa eniten varhaisia kuolemia
Vaikka tilanne Pohjoismaissa muihin maihin verrattuna on suhteellisen hyvä, meilläkin on ongelmia – varsinkin kaupungeissa. Ruotsalainen tutkija David Segersson Tukholman yliopiston ympäristötieteiden instituutista totesi aiemmin tänä vuonna, että paikalliset päästöt ovat syynä suurimpaan osaan ruotsalaiskaupungeissa tapahtuvista varhaisista kuolemista.
Tanskassa Sundhedsstyrelsen arvioi, että ilmansaasteet aiheuttavat vuodessa keskimäärin 4 200 varhaista kuolemantapausta. Vain kolmasosa näistä kuolemista johtuu Tanskan omista päästöistä. Itse asiassa Tanskan päästöt ovat pienentyneet viime vuosikymmenten aikana.
Viime vuosina Pohjoismassa on ilmansaastekeskustelussa nostettu esiin kotitalouksien puun pienpoltto, sillä puulämmitys aiheuttaa huomattavan määrän terveydelle vaarallisia pienhiukkasia.