Shutterstock
Sairas mies

Uusi koronamuunnos: Näistä syistä sitä tarkkaillaan

Omikronin uusi alavariantti on jo saanut eri maiden terveysviranomaiset varuilleen, vaikka tartuntamäärät ovat vielä pieniä.

Omikronin uutta alavarianttia on tähän mennessä löydetty maailmalta vain yhdeksässä koronatartuntatapauksessa, mutta se on saanut asiantuntijat huolestumaan sen leviämisestä.

Omikronin uusi alavariantti on nimeltään BA.2.86. Siihen törmättiin ensimmäisen kerran 24. heinäkuuta, ja sitä on havaittu Tanskassa, Yhdysvalloissa, Englannissa, Israelissa ja Etelä-Afrikassa.

Elokuun puolivälissä WHO päätti julistaa BA.2.86:n ”seurattavaksi muunnokseksi”. Siihen, miksi kanta herättää enemmän huomiota kuin aiemmat omikronin muunnokset, on monta syytä.

Asiaa selittää Morten Rasmussen, joka on Tanskan kansanterveyslaitoksen Statens Serum Institutin vanhempi tutkija. Tanskassa on todettu tähän mennessä kolme tapausta.

”Se ei muistuta niitä variantteja, joita on nähty pitkän aikaa”, toteaa Rasmussen Tieteen Kuvalehdelle.

”On epätavallista, että korona muuttuu näin merkittävästi ja kehittää 30 uutta mutaatiota. Viimeksi näin suuri muutos nähtiin, kun omikron syntyi”, selittää Rasmussen.

Erikoista käyttäytymistä

Toinen syy siihen, että Rasmussen ja hänen tutkijakollegansa ympäri maailmaa seuraavat tarkasti uuden muunnoksen leviämistä, on se, että sitä on esiintynyt neljällä mantereella.

Rasmussenin mukaan tämä on harvinaista muunnokselle, jossa on näin paljon mutaatioita, sillä dramaattiset muutokset viruksen perintöaineksessa johtavat usein siihen, että virus häviää tartuttuaan yhteen tai kahteen ihmiseen.

”Tämä osoittaa, että sillä on yhä jonkinlainen tartuntapotentiaali, vaikka tapauksia on vielä hyvin vähän”, selittää tutkija.

Näin koronavirus muuntuu

Coronavirus trænger ind i cellen med sin spikeproteine, der binder til receptoren
© Shutterstock/Lasse Alexander Lund-Andersen

1. Virus tunkeutuu soluun

Virus tarttuu kehossa soluun ja siirtää siihen rna:ksi kutsutun perintöaineksen, joka sisältää viruksen geneettisen informaation.

Viruspartikel bliver kopieret i celle, der danner mutation undervejs
© Shutterstock/Lasse Alexander Lund-Andersen

2. Perintöaines alistaa solun

Rna-koodi valtaa solun tuman. Tämä lukee informaation. Solu alkaa valmistaa siihen sisältyvän ohjeen mukaan uusia viruksia.

Coronavirus er muteret og har fået nye egenskaber i receptorbindingsdomænet på overfladeproteiner
© Shutterstock/Lasse Alexander Lund-Andersen

3. Kopioinnissa syntyy virheitä

Kopiointiprosessin aikana koodiin voi tulla pieniä muutoksia, joita kutsutaan mutaatioiksi. Ne saattavat esimerkiksi vaikuttaa uusien virusten tartuntakykyyn.

Osa uuden muunnoksen mutaatioista sijaitsee tiettävästi viruksen pinnan niin sanotussa piikkiproteiinissa, jonka avulla virus tunkeutuu soluun.

Samalla proteiinilla on tärkeä osa myös immuunijärjestelmän taistelussa tartuntaa vastaan.

Morten Rasmussenin mukaan on kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, vaikuttavatko mutaatiot muunnoksen tarttuvuuteen, oireiden vakavuuteen tai kykyyn ohittaa rokotteen vasta-aineet.

”Juuri nyt mikään ei viittaa siihen, että oirekuva olisi erilainen kuin nykyisten tai hallitsevien muunnosten kohdalla, mutta on selvää, että meidän pitää olla valppaana, kun uutta ilmenee. Emme ole huolissamme, mutta pidämme silmät auki”, sanoo Morten Rasmussen.

Tanskalaistutkijan mukaan tietämättömyys mutaatioiden vakavuudesta vaikeuttaa sen ennustamista, mitä alavariantin voidaan odottaa aiheuttavan tulevana syksynä.

”Koska tapauksia on niin vähän, tällä hetkellä ei ole näyttöä hyvin nopeasta leviämisestä. Tartunnat voivat toki lisääntyä vauhdilla, mutta siitä on vielä liian aikaista puhua”, toteaa Rasmussen.