Hyvin ja riittävästi nukkuminen on tärkeää terveyden kannalta, ja tutkimusten mukaan huonosti ja liian vähän nukkuvat kuuluvat muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään. Nyt syy on alkanut paljastua.
Valtimotauti kehittyy, kun verisuonien sisäpintaan muodostuu rasva-aineista niitä ahtauttavia kertymiä eli plakkeja. Tilanne pahenee, kun immuunijärjestelmä reagoi niihin lähettämällä valkosoluja, sillä verisuonen läpäisykyky vain huononee.
Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkijat selvittivät nukkumisen vaikutusta tautimekanismiin hiirillä, joilla oli perinnöllinen alttius sairastua valtimotautiin.
Univajeesta kärsineiden hiirten verisuoniterveys heikkeni
Osa koe-eläimistä ei saanut nukkua normaalisti 12 viikkoon. Niitä häirittiin joka toinen minuutti tangolla, jonka yli niiden oli kiivettävä, jos ne halusivat välttää työntymisen seinää vasten.
Pitkään univajeesta kärsineiden hiirien verisuoniterveys heikkeni rajusti rasvoittumisen ja valkosolujen runsastumisen takia.
Huonosti nukkuvilla ihmisillä kertyy verisuonien sisäpintaan rasvaa ja valkosoluja.
Sepelvaltimon seinä.
Rasvan ja valkosolujen kertymä.
Samanaikaisesti hypokretiini-viestiaineen määrä pieneni hiirien aivoissa. Kun tämän hormonin reseptoreja löydettiin luuytimestä, jossa valkosolut syntyvät, syy-yhteys alkoi kirkastua: hypokretiini hillitsi valkosolujen muodostumista, mutta kun aine loppui valvoneelta hiireltä, valkosolut pääsivät runsastumaan verisuonistossa.
Pitkällä aikavälillä tieto voi auttaa kehittämään ihmisille lääkkeen, joka estää vakavia unihäiriöitä aiheuttamasta valtimotautia.