Shutterstock
Kunstig intelligens kan anslå forventet levealder på baggrund af søvnkvalitet

Unen laatu ratkaisee: Tekoäly ennustaa elämän pituuden

Tekoäly pystyy ennustamaan, kuinka pitkään elät, siitä, millä tavalla nukut.

Vanhan sanonnan mukaan tänne ei ole tultu nukkumaan, vaan haudassa ehtii sitten levätä. Ihmisen pitää kuitenkin nukkua elääkseen.

Tutkimus, jossa analysoitiin 13 332 henkilön unen tarvetta ja laatua, paljasti, että sillä, kuinka elämänsä aikana nukkuu, on suuri merkitys sille, kuinka vanhana kuolee.

Tutkijat määrittivät keskimääräisen unen laadun ja erilaisten unihäiriöiden pohjalta ”uni-ikäryhmiä”. Jaottelun ansiosta he pystyvät nyt tarkentamaan elinajanodotteita.

Tulokset valottivat myös sitä, millaiset unihäiriöt lyhentävät eniten elämää.

Unen laatu ja ihmisen ikä kulkevat käsi kädessä

Uni-ikäryhmien luomiseksi analysoitiin kaikkiaan 13 332:n iältään 6–90 vuotta olevan henkilön uniprofiili. Kaikille ikäryhmille, joihin kuuluu aina viisi ikäluokkaa (6–10-vuotiaat, 11–15-vuotiaat, 15–20-vuotiaat jne.), määritettiin ”keskiarvo-ominaisuudet”.

Tekoäly harjaannutettiin arvioimaan henkilön uni-ikäryhmän perusteella, kuinka vanhaksi hänen voitiin odottaa elävän. Kun ennusteita verrattiin toteutunutta elinaikaa koskeviin tietoihin, kävi ilmi, että elämän pituus on selvässä riippuvuussuhteessa unen laatuun.

Tutkijat totesivat, että ne, jotka nukkuvat kuin 10 vuotta itseään nuoremmat, voivat elää jopa 8,7 vuotta pitempään kuin ne, jotka nukkuvat itseään kymmenen vuotta vanhempien tapaan.

Jatkuva heräily on haitallisinta

Tutkimusryhmään kuulunut Emmanuel Mignot yhdysvaltalaisesta Stanfordin yliopistosta kertoo, että erityisesti yksi uniongelma lyhentää elämää.

Kyse on katkonaisesta unesta. Siitä kärsivä henkilö herää ja nukahtaa monta kertaa yön aikana. Koska tämä unihäiriö on yleinen vanhuksilla, tekoäly yhdisti sen korkeaan uni-ikään.

Henkilö, jonka uni katkeilee, ei välttämättä muista valvoneensa, vaikka hän voi tuntea nukkuneensa huonosti. Katkonainen uni eroaa selvästi unettomuudesta, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua ja tiedostettua pitkäaikaista valveillaoloa.

Jatkuva heräily vähentää REM- eli vilkeunta. Tämä unennäkövaihe on jo aiemmin todettu merkittäväksi kuolemanriskin kannalta.

”Aiomme selvittää, miksi katkonainen uni on hyvin haitallista terveydelle”, toteaa Emmanuel Mignot.

Heräileminen on luonnollista

Katkonaista unta ja sen vaikutuksia tutkitaan jo Tanskassa Kööpenhaminan yliopistossa. Celia Kjærbyn, Mie Andersenin ja Maiken Nedergaardin tutkimuskohteena on havahtumiseksi kutsuttu luonnollinen lyhytkestoinen ja pinnallinen herääminen. Se saattaa johtaa haitalliseen unen katkonaisuuteen.

”Heräily on itse asiassa aivan luonnollista. Havahtumisen ansiosta nukkumisen eri vaiheet tasapainottuvat. Juuri Nature Neuroscience -aikakauslehdessä julkaistun tutkimuksemme mukaan havahtuminen on oletettua yleisempi ilmiö”, selittää Celia Kjærby Tieteen Kuvalehdelle ja jatkaa:

”Monta kertaa unen aikana havahtuminen on luonnollista, ja sitä säätelee sinitumake, joka on aivorungossa sijaitseva hermosoluryhmä. Sinitumake on jo aiemmin yhdistetty yllättymiseen ja säikähtämiseen, mutta tulostemme valossa sillä näyttää olevan tärkeä osa havahtumisessa – ja siten nukkumisessa.”

Celia Kjærbyn mukaan sinitumake (locus coeruleus) toimii aivojen herätyskellona, joka herättää ne säännöllisesti monta kertaa nukkumisen aikana. Jos rytmi häiriintyy, unesta voi tulla haitallisella tavalla katkonaista.

FAKTA: Sinitumake

Havahtuminen häiriintyy sairaissa aivoissa

Kööpenhaminassa toimivassa Rigshospitalet-sairaalassa Tanskan unisairauksien keskusta johtavan Poul Jørgen Jennumin mukaan liian usein tai liian harvoin havahtumisen on todettu olevan yhteydessä esimerkiksi sellaisiin neurologisiin sairauksiin kuin Parkinsonin tauti ja Alzheimerin tauti.

Jennum osallistui uni-ikäryhmien määrittämiseen.

”Parkinsonin taudissa yölliset havahtumiset harventuvat, kun taas Alzheimerin taudissa ne yleistyvät”, selittää Jennum Tieteen Kuvalehdelle.

”On vaikea sanoa, vaikuttavatko sairaudet sinitumakkeeseen vai johtuvatko sairaudet sinitumakkeesta. Yhteys on kuitenkin selvä, joten siinä, että jäljellä olevan elinajan pituus arvioidaan havahtumiskertojen määrän perusteella, on järkeä”, toteaa Jennum.

Stressi ja unilääkkeet sekoittavat

Poul Jørgen Jennumin mukaan monet tekijät vaikuttavat siihen, kuinka hyvin sinitumakkeen säätelemä unijärjestelmä toimii. Niihin kuuluvat muun muassa stressi ja unilääkkeet, jotka järkyttävät herkästi tasapainoa.

”Tarkoituksena on ottaa selvää, kuinka unilääkkeet vaikuttavat havahtumiseen, sillä todennäköisesti niiden vaikutus on merkittävä”, arvelee Jennum.

Celia Kjærby on samoilla linjoilla kuin Jennum, sillä hän pitää aiheellisena tutkia, miten unilääkkeiden käyttö näkyy unen laadussa.

”On itsestään selvä asia, että kemiallinen valmiste, joka auttaa nukahtamaan tai estää heräämästä koko yönä, vaikuttaa unen laatuun. Jotta nukkumista voitaisiin helpottaa huonontamatta unen laatua, täytyy keksiä jokin toinen keino tukea nukahtamista”, pohtii Kjærby.

Näin voit vaikuttaa uni-ikääsi

Nukutko kuin 50-vuotias, vaikka viisikymmenvuotispäiväsi on kaukana tulevaisuudessa? Onneksi itseään voi yrittää nuorentaa, kun on kyse uni-iästä.

Emmanuel Mignot antaa seuraavat vinkit unen laadun parantamiseen:

  • Ole mahdollisimman paljon luonnonvalossa päivällä.
  • Nuku pimeässä huoneessa.
  • Huolehdi riittävästä liikunnasta – mutta älä kuntoile, kun nukkumaanmenoaika alkaa lähestyä.
  • Vältä alkoholia, kofeiinia ja raskaita aterioita etenkin myöhään illalla.
  • Hae ammattiapua uniongelmiisi, jos ne jatkuvat edellä mainittujen ohjeiden noudattamisesta huolimatta.