Sairaala- ja laitoshoitopotilaat kuuluvat riskiryhmään
C. auris tunnistettiin vuonna 2009 Japanissa, ja sittemmin hiivasieni tehnyt rynnäkön melkein kaikissa maanosissa. Suomessa C. auris löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021, mutta se ei ole vielä aiheuttanut epidemioita täällä.
Tartunnan saavat herkimmin ne ihmiset, joilla on jokin vastustuskykyä heikentävä perussairaus. Kun immuunijärjestelmä toimii huonosti, seurauksena voi olla hengenvaarallinen yleistulehdus. Lisäksi hiivasieni lähtee helposti leviämään laitoksissa.
Candida auris -tapausten määrä kasvaa maailmalla yleisesti. Epidemioita esiintyy kuitenkin eniten siellä, missä niin sanottuja sairaalainfektioita on muutenkin paljon ja yleinen hygienitaso on matala.
Etelä-Tanskan yliopistossa laboratoriota johtavan Maria Szomekin mukaan se, että saa hiivasienen iholleen, ei tarkoita automaattisesti, että sairastuu vakavasti. Hän osallistuu tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään, millainen taudinaiheuttaja C. auris pohjimmiltaan on.
Tartunnan vakavuus riippuu siitä, pääseekö hiivasieni vereen.
"Tästä hiivasienestä tekee ongelmallisen se, että sitä on hyvin vaikea tuhota. Kun se on vastustuskykyinen lääkkeitä vastaan, se voi aiheuttaa vakavia infektioita, joita ei kyetä hoitamaan," toteaa Szomek ja jatkaa:
"Tarjolla on monenlaisia sienilääkkeitä, joilla voidaan yrittää hoitaa myös Candida auris -tartuntoja. Lääkkeet menettävät kuitenkin jatkuvasti tehoaan, sillä Candida auris kehittää nopeasti vastustuskyvyn. Siksi pitäisi kehittää uusia lääkkeitä, jotka tepsivät."
Etelä-Tanskan yliopiston tutkijat etsivät määrätietoisesti keinoja, joilla sitkeähenkinen hiivasieni voidaan nujertaa.