Tutkijat keskittyivät KLF1-proteiiniin, joka on kuin tiettyjen veri- ja immuunisolujen pääkatkaisin. Se liittyy geenien aktiivisuuden kontrollointiin.
Laboratoriossa tutkijat havaitsivat, että hiiret, joilla oli muunnos KLF1-geenin aktiivisuutta ohjaavassa osassa, olivat aktiivisia muita hiiriä vanhempina. Niiden turkki säilyi myös mustana ja kiiltävänä pitkään.
Kun tutkijat tarkastelivat hiiriä, joilla oli tämä geenimuunnos, he huomasivat, että hiiret elivät 10–20 prosenttia pidempään kuin muut hiiret.
Muuntogeeniset kantasolut näyttivät myös muuten viivästyttävän laboratoriohiirten vanhenemisprosessia.
Tutkijat toteavat, että he kykenivät yhdellä muuntogeenisten kantasolujen siirrolla pidentämään kahden kuukauden ikäisten hiirten elämää viidellä kuukaudella verrattuna hiiriin, joiden elimistöön siirrettiin tavallisia kantasoluja. Hiirten elinikä piteni noin 20 prosenttia.
Menetelmää voidaan käyttää syövän hoidossa
Veren kantasoluja käytetään jo nyt osana joidenkin verisyöpien ja luuydinsyöpien hoitoa, mutta tutkijat toivovat, että muuntogeeniset kantasolut voivat tulevaisuudessa estää syövän uusiutumisen.
Muuntogeeniset kantasolut näyttävät nimittäin pienentävän PD-1-proteiinin määrää. Monet syövät yrittävät tämän proteiinin avulla estää elimistön immuunijärjestelmän hyökkäyksiä.
Tutkijat kuitenkin toteavat, että tässä vaiheessa on vielä liian aikaista alkaa keskustella siitä, voidaanko muuntogeenisiä kantasoluja käyttää myös ihmisten eliniän pidentämiseen.
Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu eikä julkaistu tiedelehdessä, mutta se on jo luettavissa ennakkojulkaisuna bioRxiv-arkistopalvelussa.