"Melu on vain harmiton kiusa" - Tarua
Häiritsevät äänet, jotka koetaan meluksi, voivat vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin eri tavoin. Euroopassa eniten melusaastetta aiheuttaa liikenne.
Melusaasteeksi käsitetään liian kova, häiritsevä ääni, jonka esiintymisestä voivat kärsiä ihmisten lisäksi eläimet.
Meluisia elin- ja työympäristöjä on esimerkiksi vilkasliikenteisten teiden varsilla ja teollisuusalueilla.
Melu horjuttaa terveyttä
Kuulo heikkenee
Pitkäaikainen altistus yli 75 desibelin melulle, joka vastaa pölynimurin ääntä, lamauttaa sisäkorvan aistivia karvasoluja.
Aivot kärsivät
Liikennemelu stressaa lapsia ja voi aiheuttaa jopa oppimisvaikeuksia. Aikuisiällä melu edistää aivojen vanhenemiseen liittyvää rappeutumista.
Sydän- ja verisuonitaudit yleistyvät
Euroopan ympäristövirasto arvioi, että joka vuosi 48 000 eurooppalaista sairastuu sydän- ja verisuonitautiin liialliselle melulle altistumisen takia.
Diabetesriski kasvaa
Vuonna 2005 tehty laaja tutkimus paljasti, että diabetesriski suurenee ainakin 19 %, kun melutaso on kotona yli 60 desibeliä (keskustelun ääni).
Euroopan ympäristöviraston (EEA) vuonna 2020 julkaisemien tietojen mukaan liikenne on Euroopan pahin melusaasteen lähde, sillä autojen, junien tai lentokoneiden aiheuttamalle häiritsevälle äänelle altistuu jatkuvasti 113 miljoonaa eurooppalaista.
Kyse on 55 desibelin melutason ylittävästä äänestä. Tämä raja-arvon paikkeilla ovat muun muassa pesukoneen käyntiääni ja tavallisen keskustelun ääni.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on listannut melun haittavaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisia ovat esimerkiksi verenpaineen nousu ja diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskin suureneminen.
EEA:n mukaan joka vuosi kuolee 12 000 eurooppalaista ennenaikaisesti melun takia.
Vaaleanpunainen melu parantaa unta
Yöllinen vaaleanpunainen melu, joka muistuttaa vesiputouksen ääntä, voi mm. auttaa nukkumaan ja muistamaan paremmin.
"Melun lisäys lisää haittaa" - Joissain tapauksissa
Ääni etenee aaltoina melkein kuin meren laineet. Kaksi aaltoa voi nousta päällekkäin, ja se voimistaa ääntä.
Aallot voivat kuitenkin myös heikentää toisiaan, ja silloin ääni hiljenee tai jopa häviää – kun aallonhuippu ja -pohja kohtaavat.
Siksi melua voidaan vaimentaa vastamelulla, jossa ääniaallot värähtelevät vastakkaisesti.
Tarjolla on monien eri valmistajien vastamelukuulokkeita. Aktiivinen melunvaimennus perustuu korjaussignaaliin, joka vaimentaa ulkopuolista ääntä.
Tätä periaatetta sovelletaan esimerkiksi kuulokkeissa, joissa on aktiivinen melunvaimennus. Lisäksi melusta voi olla hyötyä.
Kun ikääntyneet koehenkilöt kuulivat nukahtaessaan niin sanottua vaaleanpunaista melua, heidän tuloksensa parani seuraavana aamuna tehdyssä muistitestissä jopa 70 prosenttia.
"Melua hyödynnetään" - Totta
Melu on ääntä, ja ääni sisältää energiaa. Esimerkiksi mittauslaitteet voivat toimia sen varassa.
Anturit eivät tarvitse sähköjohtoja eivätkä vaihdettavia paristoja, vaan ne saavat kuluttamansa virran äänestä, joka on muuttunut sähköksi.
Kalvolla päällystetty paperinohut materiaali kerää ääntä. Se on kehitetty hankkeessa, joka tähtää vaikkapa puhelimen akun lataamiseen äänen, kuten puheen, avulla.
Muun muassa lentokenttien kiitotievaloja pidetään yhtenä mahdollisena menetelmän käyttökohteena. Tekniikka tuottaa nimittäin sitä enemmän sähköä, mitä meluisampi ympäristö on.
Kiitotievalot toimivat toimivat ikään kuin suurena mikrofonina, jossa äänen värähdykset muutetaan sähkömagneettisella induktiolla virraksi.
