Liian täysi olo ylensyönnin jälkeen on tuttu tunne useimmille ainakin joulupöydästä.
Elimistö reagoi suureen ruoan määrään, ja erityisesti rasvaan, siten, että ruokahalu kaikkoaa väliaikaisesti. Tämä mekanismi estää meitä toistamasta samaa virhettä pian uudestaan.
Pennsylvanian osavaltionyliopiston tutkijat päättelivät uuden, rotilla tehdyn tutkimuksensa perusteella, että tietyntyyppisen ruoan pitkäaikainen saanti saattaa häiritä tätä itsesäätelymekanismia, joka toimii aivojen ja ruoansulatuselimistön välisen tiiviin yhteistyön ansiosta.
Yhteys aivojen ja ruoansulatuksen välillä
The Journal of Physiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin kiintoisaa ”stop-toimintoa”, jonka tarkoituksena on hillitä energiansaantia silloin, jos ihminen on syönyt liikaa. Tähän liittyvät erityisesti aivoissa olevat tähdenmuotoiset solut, joita kutsutaan astrosyyteiksi.
Astrosyytit hoitavat erilaisia tehtäviä, joista yksi on hallita aivojen ja suoliston välistä viestintää. Normaalisti, kun ihminen on syönyt runsaasti rasvaa, astrosyytit vähentävät ruokahalua ja pienentävät energiansaantia, jotta ihminen ei söisi liikaa heti uudestaan.
Rasvainen ruoka laiskistaa astrosyytit
Uudessa rotilla tehdyssä tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että rottien astrosyyteista tuli hitaita ja laiskoja eivätkä ne enää hoitaneet tehtäviään entiseen malliin, jos rotat söivät jatkuvasti hyvin rasvaista ruokaa.
Tutkijat tekivät samalla myös lääke- ja geenikokeita, joissa he estivät astrosyyttien toiminnan koe-eläinten aivoissa. Näin he pystyivät tarkkailemaan, miten astrosyyttien lamauttaminen vaikutti eläinten ruokahaluun.
”Havaitsimme, että kun rotat söivät 3–5 päivää hyvin rasva- ja energiapitoista ruokaa, astrosyytit toimivat vielä optimaalisesti ja lähettivät ruokahalua sääteleviä viestejä aivoista ruoansulatuselimistölle ylensyönnin estämiseksi. Mutta ajan mittaan astrosyytit eivät enää reagoineetkaan samalla tavoin rasvaan. Rottien syötyä rasvaista ruokaa 10–14 päivän ajan astrosyytit eivät enää reagoineet, ja aivot näyttivät menettäneen kykynsä säädellä energiansaantia”, selittää professori Kirsteen Browning Pennsylvanian osavaltionyliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Parempaa hoitoa liikalihavuuteen
Seuraavaksi ihmisillä tehtävissä kokeissa on varmistettava, että sama mekanismi toimii myös ihmisillä. Tutkijaryhmä aikookin aloittaa ihmisillä tehtävät kokeet, sillä tulokset voisivat mahdollisesti auttaa kehittämään parempia keinoja liikalihavuuden hoitoon. Liikalihavuus taas on yhdistetty kasvaneeseen sydän- ja verisuonitautien, kakkostyypin diabeteksen ja jopa syöpien riskiin.
”Haluamme selvittää, aiheuttaako astrosyyttien ja niiden käyttämien viestikanavien toiminnan heikkeneminen ylensyöntiä vai onko niin, että ylensyönti tuhoaa tuon tärkeän mekanismin”, professori Browning selittää.