Tärkeä aminohappo voi olla avain pitkään elämään
Luonnostaan elimistössä ja joissakin ruoka-aineissa oleva aine pidensi hiirien elämää ja teki apinoista terveempiä. Nyt tutkijat kehottavat testaamaan ainetta ihmisillä.
Kun ikää karttuu, elimistössä niiden solujen määrä, jotka eivät enää pysty jakaantumaan, kasvaa. Nyt tutkijat toivovat, että tietty aminohappo voisi hidastaa tätä prosessia.
Me kaikki vanhenemme, se on väistämätöntä.
Jo 18 vuoden iästä alkaen uusien solujen muodostuminen elimistössä vähitellen hidastuu. Samalla myös elinten kunto heikkenee.
Tutkijat ympäri maailmaa yrittävät jarruttaa elimistön rapistumista, jotta ihmiset voisivat olla pidempään terveitä ja jopa elää muutaman vuoden pidempään.
Nyt muun muassa australialaisen Harry Perkinsin lääketieteellisen tutkimuslaitoksen ja yhdysvaltalisen Columbian yliopiston tutkijat ovat saattaneet tehdä tärkeän havainnon.
Kansainvälinen tutkijaryhmä kuvaa Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, miten tietty aminohappo, jota esiintyy luonnostaan elimistössä ja joissakin ruoka-aineissa, voi jarruttaa hiirten, apinoiden ja matojen ikääntymistä ja jopa pidentää keski-ikäisten hiirten elinikää 12 prosenttia.
Tutkimuksen johtaja Vijay Yadav Columbian yliopistosta kiinnostui tauriini-aminohaposta, kun hän teki osteoporoosia koskevan tutkimuksen. Siinä selvisi, millainen aminohappo vaikutti luuston koostumukseen.
Havainto sai tutkimusryhmän pohtimaan, voisiko veren tauriinipitoisuus vaikuttaa ihmisen yleiseen terveyteen ja elinikään.
Tutkijat mittasivat ensin ihmisten, hiirien ja apinoiden veren tauriinipitoisuuden ja havaitsivat, että aminohapon määrä laskee rajusti iän myötä.
Tutkijat huomasivat esimerkiksi, että 60-vuotiaan ihmisen veren tauriinipitoisuus oli vain kolmasosa viisivuotiaan lapsen tauriinitasosta.
Koeryhmänä oli 250 hiirtä, joiden ikä oli 14 kuukautta, mikä vastaa karkeasti noin 45 vuoden ikää ihmisilllä.
Teoria 1: Solut matkustavat sarjalipulla
Kaksi teoriaa selittää, miksi solut eivät jakaudu ja siten uudista elimistöä loputtomasti. Toinen lähtee oletuksesta, että rajallinen elinikä on ohjelmoitu soluihin. Toisessa taas oletetaan, että muodostuvat haitta-aineet tuhoavat solut.
Solun tumassa sijaitsevat kromosomit (X'erne) sisältävät kaikki geenit. Kromosomien kärkiä suojaavat telomeerit lyhenevät jokaisella solunjakautumiskerralla. Telomeerit leikkautuvat loppuun samalla tavalla kuin pahvinen sarjalippu leimauslaitteessa.
Hiiret saivat joka päivä joko kerta-annoksen tauriinia tai kontrolliliuosta.
Kokeen lopussa aminohappo oli pidentänyt naarashiirten elinikää 12 prosentilla ja uroshiirten elinikää 10 prosentilla, mikä hiirillä tarkoittaa kolmesta neljään kuukautta. Ihmiseen ikään suhteutettuna elinikä olisi pidentynyt seitsemästä kahdeksaan vuotta.
Kokeessa havaittiin, että hiirten yleinen terveydentila näytti parantuneen merkittävästi. Kahden vuoden iässä hiiret, jotka olivat saaneet tauriinia vuoden ajan, olivat lähes kaikin puolin terveempiä kuin verrokkiryhmään kuuluneet hiiret.
Hiiret näyttivät nuoremmilta
Tauriini näytti hidastavan naarashiirten ikääntymiseen liittyvää painonnousua. Se myös lisäsi hiirten luumassaa ja energiatasoa ja paransi lihasten kestävyyttä ja voimaa.
Tutkijat löysivät myös merkkejä siitä, että aminohappolisä lievitti jyrsijöiden masennus- ja ahdistuneisuuskäyttäytymistä, vähensi insuliiniresistenssiä ja sai hiiret näyttämään nuoremmilta.
Samansuuntaisia tuloksia saatiin kokeessa, jossa annettiin keski-ikäisille reesusapinoille tauriinilisää kuuden kuukauden ajan.
Teoria 2: Myrkyt murentavat solut
Solun voimalaitoksiin kerääntyy vapaita radikaaleja. Solut saavat energiaa niin sanotuista mitokondrioista (keltainen ja oranssi), jotka tuottavat sitä ATP-molekyylin (punainen) muodossa. Prosessissa syntyy myös epätoivottuja sivutuotteita eli vapaita radikaaleja (liila).
Ne ovat hyvin aggressiivisia ja hyökkäävät muun muassa mitokondrioiden dna:n kimppuun, joka vaurioituu ja lopulta tuhoutuu.
Apinoilla tehdyssä kokeessa tauriini esti painonnousua, lisäsi luuntiheyttä ja paransi vastustuskykyä.
Jotkut kokeet viittaavat siihen, että tauriinilisä voisi jarruttaa myös ihmisen elimistön ikääntymistä, mutta tarkkaa tietoa asiasta ei vielä ole.
Asia selviää vasta satunnaistetuissa kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksessa. Tuoreen tauriinitutkimuksen tehneiden tutkijoiden mukaan aminohappo pitäisi kuitenkin ottaa mukaan testeihin, joissa tutkitaan ihmisen ikääntymistä hidastavia aineita.
"Ikääntyvän ihmisen veren tauriinipitoisuuden palauttaminen nuoren ihmisen tasolle voi olla lupaava ase ikääntymistä vastaan”, toteaa Yadav lehdistötiedotteessa.
Tauriinia esiintyy luonnostaan ihmisen elimistössä, jossa se vaikuttaa solujen kehitykseen. Tauriina on myös esimerkiksi äyriäisissä, kalassa ja lihassa.