Joka vuosi yli neljä miljoonaa ihmistä kuolee lihavuuteen liittyviin ongelmiin, toteaa Maailman terveysjärjestö (WHO). Me syömme enemmän kuin on tarpeen, ja joillekin ihmisille se on erityisen suuri ongelma.
Ihmisen elimistössä on sisäänrakennettu "jarrumekanismi", joka aktivoituu normaalisti, kun ihminen tuntee olonsa kylläisiksi. Se ei kuitenkaan aina toimi. Nyt tutkijat ovat saaneet selville, miksi jotkut ihmiset jatkavat syömistä kylläisinäkin. Syynä ei näytä olevan tahdonvoiman puute, vaan elimistön viestinkulku.
Suolisto puhuu aivoille
Kun syömme, suolisto lähettää aivoihin viestejä, jotka kertovat, että ruoansulatuskanavassa on ruokaa. Normaalisti se saa meidät lopettamaan syömisen.
Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkimuksessa todettiin kuitenkin, että viestit aiheuttavat muutoksia aivotoiminnassa hoikilla ihmisillä, mutta monilla liikapainoisilla viesti ei toimi.
Aivotoiminnassa havaittu ero saattaa selittää, miksi joidenkin ihmisten on vaikea laihtua ja pitää saavutettu paino, tutkijat toteavat.
Kokeita rasvalla- ja sokerilla
Tutkijat selvittivät tiputuksen avulla, miten sokeri ja rasva ruuansulatuskanavassa vaikuttivat. Koeryhmänä oli 28 laihaa (BMI enintään 25) ja 30 lihavaa koehenkilöä (BMI vähintään 30). Tiputuksen jälkeen koehenkilöille suoritettiin magneettikuvaus (fMRI).
Laihoilla osallistujilla aktiivisuus väheni useilla aivoalueilla,kun he olivat saaneet rasvaa ja sokeria. Lihavilla koehenkilöillä sen sijaan vastaavaa ei havaittu.
”Tämä yllätti meidät. Luulimme, että laihojen ja lihavien ihmisten välillä olisi mitattavissa oleva ero, mutta emme voineet kuvitella, että lihavilla ei ollut lainkaan muutoksia aivojen aktiivisuudessa”, sanoo tutkimusta johtanut Yalen lääketieteellisen tiedekunnan professori Mireille Serlie.
Aivojen palkitsemiskeskuksella on tärkeä rooli
Serlie tutkimusryhmineen päätti sitten tarkastella lähemmin aivojen palkitsemiskeskusta eli aivojuoviota (striatum), jota välittäjäaine dopamiini osittain ohjaa.
Magneetikuvaus tuotti tutkijoille tietoa siitä, miten aivot reagoivat sokeriin ja rasvaan. Laihoilla koehenkilöillä sokeri ja rasva vähensivät aktiivisuutta kahdessa palkitsemiskeskuksen osassa. Lihavilla ainoastaan sokeri vaikutti aktiivisuuteen, ja vaikutus havaittiin ainoastaan yhdessä keskuksen osassa.
Toisin sanoen lihavien elimistö reagoi huomattavasti huonommin siihen, että he ovat jo syöneet.
Painonpudotus ei muuttanut viestintää
Mielenkiintoiseksi tutkimus muuttui, kun lihavia pyydettiin noudattamaan kahdentoista viikon laihdutusohjelmaa. Osallistujat, jotka onnistuivat pudottamaan vähintään 10 prosenttia painostaan, tutkittiin uudelleen.
Yllättäen kävi ilmi, että painonpudotuksella ei ollut positiivista vaikutusta aivojen kykyyn reagoida ruokaan.
Tutkijat aikovat käyttää uutta tietoa ymmärtääkseen paremmin, miksi joidenkin ihmisten on todella vaikea hallita syömistään.
”Meidän on tunnistettava se, missä vaiheessa aivot alkavat menettää kykyään säädellä ruokahalua ja mikä siihen vaikuttaa. Jos tiedämme, missä ja milloin tämä tapahtuu, voimme paremmin puuttua asiaan ennaltaehkäisevästi”, Serlie selittää.