Tutkimuksessa yli 100 000 osallistujaa
Tutkimukseen osallistui yli 100 000 ihmistä, jotka asuivat joko kerros- tai omakotitalossa. UNSW Sydneyn ja Wollongongin yliopistojen tutkijat analysoivat koteja ympäröiviä viheralueita ja sairaalahoitojaksoja sekä kuolemantapauksia 10 vuoden ajalta.
”Halusimme tutkia lähemmin sitä, missä australialaiset asuvat ja miten viheralueiden tyyppi ja määrä vaikuttavat heidän sydänterveyteensä”, kertoo tutkimusryhmän johtoon kuulunut professori Xiaoqi Feng Uuden Etelä-Walesin yliopiston lääketieteen ja terveyden tiedekunnasta.
Puista on apua – nurmikosta ei niinkään
Tutkimus osoitti, että omakotitalossa asuvien kohdalla viheralueet yhdistyivät matalampaan riskiin kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Kiinnostavaa kyllä, suojaava vaikutus näytti riippuvan siitä, millainen vihreä ympäristö oli kyseessä. Erityisesti runsaasti puita sisältävillä alueilla oli myönteinen vaikutus sydänterveyteen, kun taas suuret nurmikkoalueet eivät vaikuttaneet samalla tavoin.
Tutkijoilla on useita teorioita sille, mistä ero johtuu. Eräs teoria on, että puut muodostavat varjoisia paikkoja ja laskevat ilman lämpötilaa, minkä vuoksi esimerkiksi puistoissa on mukava oleskella.
Kerrostaloasujat eivät hyötyneet
Vähintään yhtä kiinnostava havainto oli se, että kerrostalossa asuvien kohdalla viheralueet eivät näyttäneet suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta. Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että kerrostaloalueilla ihmiset asuvat tiheämmässä, jolloin ihmiset eivät kenties pysty tai halua oleskella täynnä ihmisiä olevilla viheralueilla yhtä paljon kuin harvemmin asutuilla alueilla, jossa tilaa on enemmän.
Lääkärit kirjoittavat reseptejä luonnossa oleskeluun
Kaikesta huolimatta viherympäristöt ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena. Yhdysvalloissa ja Kanadassa moni lääkäri kirjoittaa jo reseptejä, joissa potilaita käsketään ulkoilemaan luonnossa, jotta nämä pääsisivät hyötymään luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksista. Samoin viheralueet otetaan enenevässä määrin huomioon kaupunkisuunnittelussa ympäri maailmaa, mikä onkin tarpeen, kun kaupungistuminen leviää ja väestö kasvaa.