Shutterstock
Søvn drømme
Terveys

Painajaiset voivat enteillä muistisairautta

Jos samankaltaiset tutkimukset antavat tukea Britanniassa saaduille tuloksille, lääkärit voivat odottaa uutta välinettä vanhuusiän dementiariskin arvioimiseen.

Julkaistu 27.09.22
Teksti: Bjørn Falck Madsen

Jos et kykene muistamaan, milloin näit viimeksi painajaisia, voit olla tyytyväinen, sillä se ei kerro, että muistisi on pettämässä. Itse asiassa on kyse muistisikin kannalta hyvin myönteisestä asiasta.

Tuoreen brittiläisen tutkimuksen mukaan ne kypsään ikään ehtineet, jotka näkevät painajaisia ainakin kerran viikossa, sairastuvat neljä kertaa suuremmalla todennäköisyydellä dementiaan eli henkistä suorityskykyä huomattavasti huonontavaan aivorappeumatautiin kuin ne, jotka näkevät pahoja unia harvoin.

Jos samankaltaiset tutkimukset antavat tukea Britanniassa saaduille tuloksille, lääkärit voivat odottaa uutta välinettä vanhuusiän dementiariskin arvioimiseen.

Parkinson-potilaat paljastivat yhteyden

Vaikka painajaisten näkemisessä ei ole mitään epänormaalia, noin viidelle prosentille aikuisista pahat unet aiheuttavat kiusallista heräilyä. Ainakin osa heistä kokee hereille vavahduttavaa kauhua vähintään kerran viikossa. Tiedetään, että painajaisia aiheuttavat muun muassa stressi, jännitys, ahdistus ja univaje.

Parkinsonin tautia sairastavien nukkumista koskevissa tutkimuksissa on todettu, että jatkuva painajaisten näkeminen voi enteillä nopeaa henkisen suorituskyvyn heikkenemistä ja dementiaoireiden ilmaantumista.

Unen laatu ja aivotoiminnot huomion keskipisteenä

Englantilaisessa Birminghamin yliopistossa selvitettiin Abidemi Otaikun johdolla, pätevätkö Parkinson-potilaista tehdyt havainnot terveisiin ihmisiin. Siellä analysoitiin kolmen aiemman seurantatutkimuksen tulokset. Niissä oli kartoitettu, kuinka unenlaatu vaikuttaa aivojen toimintaan.

Uuteen tutkimukseen osallistui yli 600 iältään 35–64-vuotiasta aikuista ja 2 600 vanhusta, jotka olivat vähintään 79 vuoden ikäisiä. Kävi ilmi, että niillä työikäisillä, jotka näkivät painajaisia ainakin kerran viikossa, oli nelinkertainen riski dementoitua vanhemmiten. Lisäksi selvisi, että usein painajaisia näkevillä vanhuksilla oli kaksinkertainen riski saada ennen pitkää dementiaoireita.

Lue myös:

Tutkijat korostavat kuitenkin, että vain osalla usein painajaisia näkevistä aikuisista on suurentunut muistisairauden riski. Jos syy-yhteyttä koskeva epäily onnistutaan vahvistamaan, henkilöitä, jotka näkevät jatkuvasti painajaisia, voidaan pitää terveydenhuollossa ikään kuin riskiryhmäläisinä.

”Parasta muistisairauden hoitoa on sen ehkäiseminen, ja tiedetään, että on olemassa riskitekijöitä, joihin on mahdollista vaikuttaa. Kyse on sellaisista asioista kuin epäterveellinen ruokavalio, liian vähäinen liikunta, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö”, toteaa Abidemi Otaiku.