Opas sisäkauteen: Punkit ja virukset viihtyvät pimeydessä

Viini ja kolajuomat kellastavat hampaat

Hollywood-tähtien hampaat loistavat yhtä valkeina kuin kiillotettu norsunluu, mutta kotona kylpyhuoneen peilistä näkyy usein enemmän tai vähemmän kellastunut hammaskalusto.

Hampaat kellertyvät luonnostaan iän myötä, mutta sinä voit itse toimillasi estää niiden liiallista kellastumista.

Erityisesti kannattaa välttää tanniineja ja kromogeeneja eli molekyylejä, joissa on paljon väriaineita, sekä erilaisia happoja.

Happokylpy syövyttää kiillettä

Jo luonnostaan epätasainen kiille muuttuu entistäkin epätasaisemmaksi, kun ruoan ja juoman sisältämät hapot alkavat syövyttää sitä.

Sekä hedelmien että viinien hapot voivat aiheuttaa sen, että hampaiden pH-arvo laskee alle 5,5. Silloin kiilteen mineraalit alkavat liueta.

Happokylpy synnyttää hampaaseen halkeamia, joihin esimerkiksi lakritsin, mustikan ja kahvin väriaineet kiinnittyvät. Tutkimuksissa on todettu, että jopa joka kuudennella teini-ikäisellä on happamien aineiden aiheuttamia vaurioita hampaissa. Vaurioituneet hampaat kellastuvat helposti.

Vaihe vaiheelta – Näin happo tuhoaa kiilteen kalkkipanssarin:

Kahvi, tee ja karkki jättävät jälkensä

Kromogeenit kiinnittyvät hampaan kiilteeseen ja värjäävät sen. Väriaineita on erityisesti kahvissa, punaviinissä, kolajuomissa, lakritsissa sekä esimerkiksi viinirypäleissä, mustikoissa ja granaattiomenoissa.

Tanniini eli parkkihappo on kasveissa olevaa polyfenolia, joka antaa esimerkiksi punaviinille, teelle ja tummalle suklaalle katkeran maun.

Lisäksi parkkihapot edistävät väriaineiden tarttumista kiilteeseen. Siksi punaviini, jossa on paljon sekä kromogeeneja että tanniineja, saa helposti hampaat kellastumaan.

Virvoitusjuomien hiilihappo ja esimerkiksi sitruunan, omenan ja viinirypäleen hedelmähappo ja karkeasti ottaen kaikki sitrushedelmien mehut murentavat kiilteen kalkkia ja tekevät siihen uurteita ja halkeamia, joihin väriaineiden on helppo kiinnittyä.

Kolajuomat ovat virvoitusjuomista happamimpia, sillä niiden pH on 2,4. Koska ne myös sisältävät väriaineita, hampaiden kellastuminen voi johtua lliiallisesta kolan juomisesta.

Nukut bakteerien, sienten ja petopunkkien seassa

Vaikka nukkuisit yksin, sinulla on paljon seuralaisia. Vuodevaatteissasi vilisee itiöitä, bakteereja, eläinten karvoja, pölypunkkeja, hiekkaa, väriaineita, ruoantähteitä, kuollutta ihoa, hikeä, sylkeä, virtsaa ja ulosteita.

Joka päivä sinusta irtoaa ihosoluja puolesta grammasta grammaan. Suuri osa niistä päätyy patjallesi. Vuodevaatteissa ihosolut muodostavat perustan ekosysteemille, jossa vallitsevat omat henkiinjäämisen lait.

Kun ihminen on luovuttanut ekosysteemiin ihosoluja ja hiuksia, bakteerit ja sienet aloittavat hajottamistyön. Pölypunkit puolestaan syövät bakteereja ja sieniä, ja niidenkin pitää olla varuillaan, sillä hyvin syöneet pölypunkit ovat petopunkkien herkkua.

Sinusta erittyy sänkyyn noin 100 litraa hikeä vuodessa, ja juuri kosteus takaa sienille hyvät kasvuolosuhteet.

Tutkimukset osoittavat, että tyynyssä elää 4–16 eri sienilajia. Sänkyysi tunkeutuneet kutsumattomat vieraat eivät ainoastaan nuku kanssasi, vaan ne voivat myös vaikuttaa terveyteesi.

Yhdellä kuudesta ihmisestä on jonkinlainen allergia, ja lakanoissa majailevat vieraat voivat olla allergeeneja, jotka aiheuttavat tai voimistavat yliherkkyyksiä.

Allergia voi pahentua, jos vuodevaatteet ovat täynnä pölypunkkeja ja niiden jätöksiä, sillä vietämme noin kolmasosan elämästämme sängyssä.

Allergiaa aiheuttavat erityisesti punkkien ulosteissa olevat Der f1- ja Der p1 -entsyymit. Punkit hajottavat näiden entsyymien avulla ihmisen ihoa.

Entsyymit ovat kuitenkin allergeeneja, jotka voivat aiheuttaa yöllistä hengenahdistusta, yskää, silmä- ja nenäoireita, punotusta ja ihottumaa.

Influenssa iskee sisätiloissa

Influenssa iskee arvioiden mukaan joka vuosi 10–30 prosenttiin maailman väestöstä ja tappaa sairastuneista noin puoli miljoonaa.

Virus leviää ihmisestä toiseen pisaratartuntana, ja virukset tunkeutuvat elimistöön joko nenän tai suun kautta.

Elimistössä virus tarrautuu limakalvojen soluihin, joissa ne lisääntyvät villisti, ennen kuin ne leviävät verenkierron mukana muualle elimistöön.

Virus leviää varsinkin joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana, kun ihmiset oleskelevat paljon sisätiloissa.

Tartunnan voi saada, vaikka ei olisi sairastuneen välittömässä läheisyydessä, sillä viruspartikkelit voivat liikkua jopa kahdeksan metriä aivastuksen voimasta.

Tutkimuksissa on todettu, että virukset leviävät tehokkaammin aivastuksen ja yskimisen välityksellä silloin, kun ilma on kylmää ja kuivaa.

Lämpimässä ilmassa suuri osa aivastuksen nestepisaroista putoaa nopeammin maahan.

Syöt puoli kiloa hyönteisiä vuodessa

Pakastepinaatti ja aamupalalla nautittu tuoremehu takaavat mukavasti vitamiineja pimeänä vuodenaikana, mutta niissä piilee myös yllätyksiä.

Joka vuosi popsimme elintarvikkeiden mukana 0,5–1 kiloa hyönteisiä. Teollisella elintarviketuotannollakaan ei päästä eroon kaikista ötököistä, mutta onneksi ne eivät aiheuta terveydellistä haittaa.

Parsakaali tai mehuksi puristettu ja jääkaappiisi päätyvä hedelmä voi sisältää kärpäsentoukkia, kirvoja, matoja, punkkeja ja ripsiäisiä.

Yhdysvaltojen elintarvikeviranomaiset ovat laatineet luettelon maksimimäärästä hyönteisiä, joita elintarvikkeet saavat sisältää.

100 grammassa pakastepinaattia saa olla enintään 50 kirvaa, kun taas 250 millilitrassa mehua voi olla yksi toukka.