Aivoverenvuotoja on monenlaisia. Vaarallisin niistä, ICH eli aivojen sisäinen verenvuoto, intracerebraalinen hemorrhagia, on äkillinen verenvuoto aivokudoksessa.
Kaikista aivoverenvuodoista 15–30 prosenttia on aivojen sisäisiä verenvuotoja, joten ICH on toiseksi yleisin aivoverenvuototyyppi. Itse kukin meistä voi kuitenkin omalla toiminnallaan ehkäistä näitä vuotoja.
Yksinkertainen neuvo
Ruotsissa Göteborgissa sijaitsevan Sahlgrenin yliopistollisen sairaalan tutkijat ovat onnistuneet osoittamaan, että yksi neuvo tarjoaa tehokkaan suojan aivojen sisäistä verenvuotoa vastaan.
Tutkijat kehottavat ihmisiä olemaan fyysisesti aktiivisia eli liikkumaan. Analysoituaan 686:n vuosina 2014–2019 hoidetun ICH-potilaan tietoja ruotsalaistutkijat totesivat, että fyysisesti aktiivisilla henkilöillä verenvuoto oli selvästi pienempi kuin muilla.
Liikunta vähentää vuotoa 50 prosenttia
Göteborgin yliopiston kliinisen neurotieteen tohtoriopiskelija ja yleislääkäri Adam Viktorisson kertoo tutkimuksesta näin:
”Havaitsimme, että säännöllisesti liikkuvilla ihmisillä, jotka tulivat sairaalaan aivojen sisäisen verenvuodon vuoksi, oli keskimäärin 50 prosenttia vähemmän vuotoa kuin muilla ICH-potilailla. Vastaava ilmiö on havaittu aiemmissa tutkimuksissa eläimillä, mutta tätä ennen yhteyttä ei ole todettu ihmisillä.”
Ero on hyvin selvä
Tutkijaryhmä ei osaa tarkkaan selittää, miksi liikunta suojaa aivoverenvuodolta, mutta tulokset ovat selvät. Fyysisesti aktiivisilla ihmisillä on vähemmän vuotoa aivokudoksessa kuin henkilöillä, jotka eivät harrasta liikuntaa.
Tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden määritelmä oli kävelyä, pyöräilyä, uintia, puutarhatöitä tai tanssia vähintään neljä tuntia viikossa.
Vakavat tapaukset hoidetaan leikkauksella
Kaikissa tapauksissa, joissa epäillään aivojen sisäistä verenvuotoa, potilas ohjataan sairaalaan ja hänelle tehdään aivojen tietokonetomografia (CT). Jos vuoto on hyvin vakava, hoitona on leikkaus.
Useimmissa tapauksissa selvitään kuitenkin lääkehoidolla ilman kirurgisia toimenpiteitä.
Vuodon sijannilla ei ruotsalaistutkimuksessa ollut merkitystä. Fyysisesti aktiivisilla henkilöillä vuoto oli vähäisempää, olipa vuotokohta sitten syvällä aivoissa, jolloin vuoto usein yhdistetään korkeaan verenpaineeseen, tai pintakerroksissa, jolloin vuoto yhdistetään vanhuudesta johtuvaan dementiaan.
Havainto avaa tien aiempaa parempiin hoitoihin
Tutkimus johtaa varmasti lisätutkimuksiin siitä, miten fyysinen aktiivisuus voi suojata aivoja sisäisiltä verenvuodoilta.
”Toivomme, että havainto antaa lisää tietoa aivojen sisäisistä verenvuodoista ja ehkä johtaa vuotojen aiempaa tehokkaampiin ehkäisytoimiin”, toteaa tutkimusryhmän jäsen Katharina Stibrant Sunnerhagen, joka on kuntoutuslääketieteen professori Göteborgin yliopistossa.