Mitä nuuska on?
Nuuska on nikotiinia sisältävä tupakkatuote, jota ei polteta. Se keksittiin 1700-luvulla Ruotsissa. Tuote koostuu hienoksi hakatusta tupakasta, jota alun perin nuuskattiin nenään irtonaisena kuivana jauheena.
Toisin kuin nenänuuska ylähuulen alle asetettava nuuska on kosteaa ja muotoiltavaa.
Nuuskaa myydään pakattuna pieniin sellulloosasta tehtyihin verkkopusseihin. Nykyisin 20 prosenttia ruotsalaisista nuuskaa, eli nuuskaajia on enemmän kuin tupakkaa polttavia.
Nuuskan käyttö on levinnyt myös naapurimaihin, ja sen kulutus on kasvanut niin, että esimerkiksi Norjassa 20 prosenttia miehistä käyttää nykyisin nuuskaa päivittäin.

Suomessa ja Virossa nuuskan ja nuuskan kaltaisten tuotteiden käyttö on kasvussa 14–24-vuotiaiden keskuudessa.
Nuuskana puhutaan usein useista erilaisista tuotteista.
- Nuuska: Hienonnettua kosteaa tupakkaa, joka pakataan yleensä pieniin pusseihin ja jota on eri vahvuuksia. Voi sisältää myös maku- ja säilöntäaineita.
- Purutupakka: Karkeaksi jätettyä tupakkahaketta ja muita kasvikuituja, jotka pakataan lujiin, puremista kestäviin pusseihin.
- Nikotiinipussit: Nuuskalta näyttävä tuote, joka ei sisällä tupakkaa vaan nikotiinijauhetta, makuaineita ja elintarviketuotantoon hyväksyttyjä kasvikuitua sisältäviä täyteaineita sekä suolaa ja vettä.

Kaikissa EU-maissa Ruotsia lukuun ottamatta perinteisen nuuskan myynti ja tuonti kiellettiin jo vuonna 1992. Monissa maissa saa silti myydä irtonuuskaa ja purutupakkaa.
Euroopassa on maiden kesken suuria eroja: Norjassa saa myydä nuuskaa, mutta nikotiinipussien myynti on laitonta.
Kuinka moni suomalainen nuuskaa?
Tutkimusten mukaan Suomessa 20–64-vuotiaista miehistä vuonna 2020 seitsemän prosenttia nuuskasi päivittäin. Saman ikäluokan naisista puolestaan vain prosentti nuuskasi päivittäin vuonna 2020.
Suomessa yleisintä nuuskaaminen on THL:n viime vuonna julkaiseman tilaston mukaan 20–34-vuotiaiden miesten ryhmässä, josta 12 prosenttia nuuskasi päivittäin.
Nuorista eli 14–20-vuotiaista vuonna 2021 päivittäin nuuskaa käytti viisi prosenttia.
Miten nuuska vaikuttaa?
Nuuskaa ja muita vastaavia tuotteita käytetään muiden tupakkatuotteiden tavoin aistien stimulointiin.
Rauhoittava vaikutus on peräisin pääosin nikotiinista, mutta myös muut aineet, kuten etanaali, voivat olla osasyy vaikutukseen.

Nuuskan sisältämät aineet imeytyvät vereen suun limakalvojen kautta.
Näin nuuska rentouttaa
1. Nuuskapussit laitetaan suuonteloon tavallisesti ylähuulen alle. Pussin sisältä sekoittuu aineita sylkeen, kunnes pussi muuttuu mauttomaksi.
2. Perinteisestä nuuskasta irtoaa nikotiinin lisäksi nitrosamiineja ja pieninä määrinä esimerkiksi arseenia ja lyijyä. Aineet ovat syöpää aiheuttavia, ja nikotiini aiheuttaa riippuvutta.
3. Aineet siirtyvät verenkiertoon ikenien ja suuontelon limakalvojen läpi muutamassa minuutissa. Veri kuljettaa niitä ympäri kehoa. Aivoissa nikotiini aktivoi mielihyvä- ja palkitsemisjärjestelmän, joka vapauttaa hyvänolon tunteen luovaa dopamiini-viestiainetta.
Kuinka paljon nikotiinia nuuskassa on?
Nuuskan nikotiinipitoisuus vaihtelee. Keskimäärin tavallinen nuuskapussi sisältää 8 milligrammaa nikotiinia tupakkagrammaa kohti. Vahvoissa laaduissa voi olla jopa 43 milligrammaa grammassa tupakkaa.
Nikotiinipusseissa nikotiinia on yleensä vähemmän. Pitoisuudet vaihtelevat merkistä riippuen yleensä 2–7 milligramman välillä.

Nikotiinipusseissa vaihtelevat suuresti määrät, valmistusaineet ja pitoisuudet.
Onko nuuska vaarallista?
Terveysriskit liittyvät nuuskan pitämiseen suuontelossa pitkiä aikoja, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi ientulehdusta ja paradentoosia, hampaiden menetystä, reikiintymistä ja värjäymiä.
Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkeviraston mukaan nuuskassa on yli 4 000 kemiallista yhdistettä, joista yli 30 on yhdistetty kohonneeseen syöpäriskiin. Joka vuosi noin 2 300 yhdysvaltalaisella todetaan suu-, kurkku- tai haimasyöpä savuttoman tupakkatuotteen käytön vuoksi.
Lisäksi nuuska näyttää myös kasvattavan riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Tupakointiin verrattuna nuuskaaminen näyttää olevan vähemmän vaarallista muun muassa siksi, että siinä tupakka ei pala eikä siten synny myrkyllisiä yhdisteitä kuten savukkeissa.
Lisäksi nuuska vähentää passiivisen tupakoinnin riskejä. Passiivinenkin tupakointi tappaa joka vuosi 880 000 ihmistä.
Ei ole voitu osoittaa, miten paljon nuuska ja nikotiinipussit eroavat terveysriskeiltään. Se tiedetään kuitenkin, että nikotiini aiheuttaa henkistä ja ruumiillista riippuvuutta ja haittaa alle 20-vuotiaiden aivojen kehitystä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että nikotiini muuttaa aktiivisuutta aivoalueilla, jotka vastaavat tarkkaavaisuudesta, oppimisesta ja muistista.
VIDEO: Katso nikotiinin pitkäaikaisvaikutukset aivosoluihin
Yhdysvaltalaistutkijoiden onnistui vuonna 2019 bioantureiden avulla todistaa, että nikotiinin vaikutus aivosoluihin on pitkäaikainen, sillä solun pinnan lisäksi nikotiinia sitovia reseptoreja on solujen sisällä.