Vatsa kipeä masennus

Masennus voi johtua suoliston bakteereista

Masennus ja pelkotilat voivat johtua huonoista suolistobakteereista, joka vaikuttavat hermostoon ja aivoihin viestiaineilla ja säätelevät ihmisen henkistä suorityskykyä.

Tunnet mitä syöt.

Uusi tutkimus viittaa siihen, että suolistosi bakteerit vaikuttavat aivojesi toimintaan. Suolistobakteerit voivat jopa aiheuttaa masennusta, pelkotiloja ja unohtelua.

Suoliston kyky vaikuttaa aivoihin johtuu siitä, että suolistobakteerit saavat suolen erittämään tiettyjä viestiaineita, kuten rasvahappoja ja hormoneja. Esimerkiksi suuri osa onnellisuushormoni serotoniinista syntyy suolistossa.

Masennus voidaan ehkäistä hyvillä suolistobakteereilla

Jotkin viestiaineet kulkeutuvat suoraan suolistosta aivoihin, jossa ne vaikuttavat ajatuksiin ja mielialaan, kunt taas toiset saavat suoliston ympärillä olevat solut tuottamaan aineita, jotka siirtyvät veren mukana aivoihin.

Suolistossa viihtyvät bakteerit ohjaavat siis viestiaineiden tuotantoa ja siten jossakin määrin myös ihmisten mielentilaa.

Lactobacillus rhamnosus -maitohappobakteeri ehkäisee masennusta. Se viihtyy pääasiassa mahalaukussa ja ohutsuolessa, jossa se tasapainottaa suolistoflooraa ja hajottaa ruokaa. Tutkimuksissa on esimerkiksi osoitettu, että hiiret, joille syötettiin hyviä bakteereja, uivat pidempään kuin hiiret, jotka saivat tavallista ravintoa.

Hyviä bakteereja popsineet hiiret eivät antaneet hevillä periksi ja käyttäytyivät kuin ne olisivat saaneet onnellisuuspillereitä. Lisäksi niiden veren stressihormonitaso oli vain puolet vertailuryhmän tasosta.__

Hiiret, joiden suolistossa oli hyviä bakteereja, olivat energisiä, niiden stressihormonitaso oli matala, ja ne käyttäytyivät aivan kuin ne olisivat saaneet onnellisuuspillereitä. Tässä kuitenkin iloisia hamstereita.

Kalifornialaistutkimuksessa puolestaan todettiin, että laboratoriohiirillä, joiden suolistosta puuttui normaali pieneliöstö, oli paljon matalampi serotoniinitaso kuin tavallisilla lajitovereilla. Noin 50 prosentin ero tasoittui kuitenkin sen jälkeen, kun niiden suolistoon siirrettiin bakteereja.

Selitys piilee luultavasti siinä, että jotkin bakteerit madaltavat elimistön stressihormonitasoa ja kiihdyttävät onnellisuuteen liittyvän serotoniini-mielialahormonin erittymistä.

Masennus ei ole ainoa uhka

Monissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että suolistobakteerien epätasapainolla on vaikutusta muidenkin sairauksien puhkeamiseen. Niihin kuuluvat skitsofrenia, autismi ja Alzheimerin tauti.

Sairauksia laukaisevia mekanismeja ei tunneta vielä tarkkaan, mutta se liittynee bakteerien aivoihin välittämiin aineisiin.