Paljon hiilihydraatteja etenkin tärkkelyksenä, vähän makua ja vaikea käyttää muuten kuin keitettynä tai paistettuna.
Monet suhtautuvat perunaan torjuvasti ennen kaikkea sen huonon maineen vuoksi.
Tuore tutkimus osoittaa kuitenkin, että peruna on ansainnut paremman imagon.
Etenkin käsityksissä perunan ravitsemuksellisesta laadusta vaikuttaisi olevan tarkistamisen varaa.
Syötävät mukulat ovat paitsi moni- ja helppokäyttöisiä myös terveellisiä.
Useissa suosituissa laihdutusruokavalioissa peruna tuomitaan hiilihydraattipitoisuutensa vuoksi kartettavaksi energianlähteeksi. Lisäksi on esitetty, että perunoiden syömisellä on terveyshaittoja, jotka voivat esimerkiksi suurentaa riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.
Tanskalais-australialaisen tutkijaryhmän Diabetes Care -lehdessä julkaiseman artikkelin mukaan peruna on väitettyä parempaa ruokaa.
Peruna on maailman suosituimpia viljelykasveja.
Peruna tutuksi
- Perunat ovat halpoja, eivätkä ne eroa energiamäärältään merkittävästi tavallisista juureksista.
- Peruna sisältää B-, C- ja K-vitamiineja sekä B-vitamiineihin kuuluvaa folaattia eli foolihappoa. Nämä vitamiinit vaikuttavat vastustustuskykyyn, luustoon, punasoluihin, ihoon ja dna:han ja edistävät haavojen paranemista ja energia-aineenvaihduntaa.
- Koska peruna on myös kaliumin, raudan ja mangaanin lähde, se tukee verenkiertoelimistön ja immuunijärjestelmän toimintaa ja laskee verenpainetta.
- Vihreitä perunoita ei pidä syödä. Väri kertoo, että perunaan on voinut muodostua haitallinen määrä myrkyllisiä glykoalkaloideja, jotka tunnetaan nimillä solaniini ja kakoniini. Ne aiheuttavat ihmiselle vatsavaivoja, pahoinvointia, oksentelua ja ripulia.
Soseena, ranskalaisina vai sipseinä?
Tutkijoiden mukaan peruna-aterian terveellisyys riippuu ratkaisevasti siitä, missä muodossa peruna syödään ja mitä sen kanssa nautitaan.
Tutkimuksen lähtökohtana oli laaja tanskalainen tietokanta, johon on tallennettu yli 54 000 henkilön ruokavaliota koskevaa informaatiota.
Analyysi paljasti, että eniten kasvisravintoa syövillä oli 21 prosenttia pienempi riski sairastua tyypin 2 -diabetekseen kuin niillä, joiden lautasella oli vähiten kasvikunnan tuotteita.
Tutkijat totesivat, että perunoiden syömisellä ei ollut minkäänlaista vaikutusta kakkostyypin diabeteksen kehittymiseen.
”Tanskassa perunaa syödään monilla tavoilla valmistettuna. Tutkimuksessamme ei tullut esiin valmistustavasta riippuvia eroja”, kertoo tutkijaryhmään kuulunut jatko-opiskelija Pratik Pokharel ja jatkaa:
”Kun keitetyt perunat ja perunasose, ranskanperunat ja perunalastut eroteltiin, keitettyjen perunoiden ei havaittu suurentavan diabetesriskiä. Vaikutus oli tasan nolla.”
Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että ne, jotka söivät useimmin perunoita, käyttivät myös eniten voita ja punaista lihaa ja joivat muita enemmän sokeripitoisia virvoitusjuomia.
Näiden perunan kyytipoikien tiedetään olevan terveyden kannalta huonoja. Ne yhdistetään myös diabetekseen.
”Kun tämä otetaan huomioon, keitettyihin perunoihin ei tarvitse enää liittää diabetesriskiä. Se liittyy vain ranskalaisiin ja perunasoseeseen. Viimeksi mainitun osalta luultavasti siksi, että sen valmistuksessa käytetään voita, kermaa tai jotain niiden kaltaista”, selittää Pratik Pokharel.