Korkea verenpaine yhdistettiin aivojen kutistumiseen
Lontoon University Collegessa tehty tutkimus on paljastanut yhteyden yli 40-vuotiaiden korkean verenpaineen ja myöhemmin elämässä koettavan aivojen surkastumisen välillä.
Tutkimuksen lähtökohtana oli laaja ryhmä ihmisiä, jotka ovat olleet mukana seurantatutkimuksessa syntymästään eli vuodesta 1946 asti. Heidän terveyttään, ja myös verenpainettaan, on seurattu kymmenen vuoden välein.
Tutkijat kutsuivat 502 ryhmään kuuluvaa nyt noin 70-vuotiasta henkilöä mukaan tutkimukseen ja aivokuvaukseen.
Tiesitkö, että saat lahjaksi verenpainemittarin, kun tilaat Tieteen Kuvalehden?
Aivokuvauksissa selvisi, että henkilöillä, joiden diastolinen paine oli 36–43-vuotiaana ollut korkea, oli 70-vuotiaana aivoissa vähemmän valkeaa ainetta kuin muilla.
Ja henkilöillä, joiden systolinen paine oli 36–43-vuotiaana ollut korkea, oli 70-vuotiaana normaalia pienempi hippokampus eli aivoturso, joka liittyy muistin toimintaan.
Mitä ovat systolinen ja diastolinen verenpaine?
Verenpaine ilmoitetaan kahdella eri luvulla – systolisella (yläpaine) ja diastolisella (alapaine).
Systolinen verenpaine tarkoittaa suurinta mahdollista painetta verisuonessa, kun sydän supistuu. Normaali systolinen verenpaine on 120 tai vähemmän.
Diastolinen paine on verenpaine sydämen lepovaiheen aikana. Normaali diastolinen paine on 80 tai vähemmän.
On liian varhaista sanoa, onko korkea verenpaine suoraan syynä aivojen kutistumiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että korkea verenpaine vahingoittaa aivoja, sillä se voi tuhota verisuonia ja vaikeuttaa veren virtausta aivoihin.
Uuden tutkimuksen tehneet tutkijat arvelevat siksi, että korkea verenpaine saattaa olla syynä valkean aivokudoksen katoamiseen.
Korkea verenpaine ja dementia
Aivokudoksen väheneminen voi usein ennakoida dementiasairauksia, kuten Alzheimerin tautia. Siksi tutkijat halusivat testata myös 70-vuotiaiden koeryhmäläisten kognitiivisia taitoja. Testeissä ei löydetty merkkejä muistivaikeuksista tai vastaavista ongelmista.
Tulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö koehenkilöt voisi tulevaisuudessa sairastua muistisairauksiin, sillä sairauksien ensimmäiset oireet ilmenevät usein vasta muutama vuosi sen jälkeen, kun aivokudosta on jo kadonnut. Siksi tutkijat aikovatkin jatkaa koehenkilöiden seurantaa.
Alankomaalaisessa tutkimuksessa on jo vahvistettu epäilyt siitä, että korkealla verenpaineella ja dementiasairauksilla on yhteys.
Alankomaalaistutkijat nimittäin havaitsivat, että verenpainetta alentava lääkitys lisäsi verenkiertoa hippokampuksen alueella, mikä näyttää alentavan dementiasairauksien riskiä.
Hippokampus eli aivoturso sijaitsee otsalohkossa. Se liittyy keskeisesti ihmisen kykyyn oppia ja muistaa.
Korkeaa verenpainetta voi olla vaikea huomata
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan joka viides ihminen kärsii korkeasta verenpaineesta. Monet heistä eivät kuitenkaan tiedä, että heidän verenpaineensa on koholla.
Syynä on se, että kohonnut verenpaine ei aina aiheuta minkäänlaisia oireita. Jotkut saavat päänsrkyä, joitakin pyörryttää hieman, ja joidenkin syke nousee äkillisesti.
Siksi säännöllinen verenpaineen mittaaminen voi olla hyvä keino pitää itsestään huolta. Verenpainetta voi mitata muun muassa digitaalisella verenpainemittarilla, jota on helppo käyttää itse kotona.
Kun nyt tilaat Tieteen Kuvalehden, saat lahjaksi verenpainemittarin.
Mittari mittaa verenpaineen tarkasti ja standardien mukaisesti. Mittariin voi asettaa kaksi eri käyttäjää, joiden arvoja seurataan. Muistitoiminnolla saat enemmän tietoa verenpaineestasi ja terveydestäsi.
Ole perillä verenpaineestasi: Tilaa Tieteen Kuvalehti, saat verenpainemittarin
