Kolme sitkeää uskomusta lihasta – onko niissä päätä tai häntää?

TARUA: Toimiakseen ihanteellisesti keho tarvitsee niin sanottuja välttämättömiä aminohappoja, joita on runsaasti lihassa. Kaikki kasvit sisältävät kuitenkin samoja aminohappoja kuin lihakin, vain pienempiä määriä.

Kun eläimet syövät kasveja ja pieneliöitä, aminohapot kerääntyvät niiden lihaksiin. Syömällä lihaa ihmisen on siksi helppo saavuttaa suositellut minimirajat.

Välttämättömiä aminohappoja saa kuitenkin myös tasapainoisesta, monipuolisesta kasvisruokavaliosta. Esimerkiksi pinaatti, kahvi- eli kikherneet ja maissi ovat hyviä aminohappojen lähteitä.

2. Hieronta mureuttaa nautojen lihan

TARUA: Japanilainen naudanliha, wagyu, tunnetaan maailmalla erityisen mureana. Laadun salaisuudeksi väitetään sitä, että karjatiloilla eläimille annetaan hierontaa ja juotetaan olutta.

Todellisuudessa lehmiä hierotaan vain lihasvaurioiden ehkäisemiseksi ja olutta juotetaan ruokahalun parantamiseksi.

Perimmäinen syy lihan mureudelle löytyy rasvasta. Wagyu on selvästi rasvaisempaa kuin tavallinen raavaanliha, mikä ilmenee sen marmoroituneena rakenteena eli rasvan jakautumisena tasaisiksi juoviksi lihassyiden väliin.

Lisäksi wagyu on rasvakoostumukseltaan erikoista naudanlihaa, sillä se sisältää runsaasti pehmeälle rasvalle ominaisia tyydyttymättömiä rasvahappoja. Tämä ominaisuus vaikuttaa ratkaisevasti lihan makuun, sillä tyydyttymättömästä rasvasta muodostuu sellaisia aromaattisia aineita kuin aldehydejä ja ketoneja hapettumisen tuloksena.

3. Pihvi voi aiheuttaa allergisen reaktion

TOTTA: Pohjoisamerikkalaisen Amblyomma americanum -puutiaisen pureman sylki sisältää alfa-gal-nimellä tunnettua sokeria, joka saa ihmisen immuunijärjestelmän tuottamaan vasta-ainetta.

Vasta-ainetuotannon takia elimistö reagoi, kun se altistuu seuraavan kerran alfa-galille, jota on punaisessa lihassa. Pienestä palasta lihaa on mahdollista saada äkillinen yliherkkyysreaktio, joka pahimmassa tapauksessa salpaa hengityksen ja romahduttaa verenpaineen.