Osa ihmisistä pystyy siirtymään vaivattomasti ja nopeasti mielentilasta toiseen, mutta toiset jäävät jumittamaan johonkin tiettyyn tunteeseen tai ajatukseen pitkäksikin aikaa. Mieleltään joustavammat ovat paremmassa suojassa neurodegeneratiivisilta eli hermostoa rappeuttavilta sairauksilta ja henkisten kykyjen heikkenemiseltä.
Geneven yliopiston tutkijaryhmä on tutkinut ihmisen aivoja selvittääkseen, miten erilaiset emotionaaliset ärsykkeet vaikuttavat niihin, ja tutkimus onkin paljastanut joitakin merkittäviä eroja ihmisten aivoissa.
Viimeisten 20 vuoden aikana on tutkittu paljonkin sitä, miten aivot reagoivat tunteisiin.
”Olemme alkaneet ymmärtää, mitä aivoissa tapahtuu, kun ne altistuvat jollekin emootiolle”, selittää tohtori Olga Klimecki, joka toimii tutkijana Geneven yliopiston affektiivisten tieteiden keskuksessa.
”Emme vieläkään tiedä, mitä aivoissa tapahtuu emootion kokemisen jälkeen. Miten aivot siirtyvät yhdestä tunnetilasta toiseen? Miten ne palaavat neutraaliin tilaan? Olemmeko vanhemmiten parempia siirtymään tunnetilasta toiseen? Ja millaisia seurauksia sillä on aivoille, jos emme osaa säädellä näitä tunnetilojen heilahteluja?” Klimecki kysyy.
Videoita kärsivistä ihmisistä
Nature Aging -lehdessä julkaistussa, parhaillaan käynnissä olevassa tutkimuksessa tutkijat näyttivät koehenkilöille lyhyitä videonpätkiä luonnonkatastrofien ja hätätilanteiden aiheuttamaa emotionaalista kärsimystä läpikäyvistä ihmisistä.
Tavoitteena oli analysoida, miten videot vaikuttivat nuorempiin ja vanhempiin koehenkilöihin. Osallistujille näytettiin myös neutraaleja videoita, jotta pystyttiin tutkimaan aivojen kykyä palata normaalitilaan emootion kokemisen jälkeen.
Vanhemmat parempia tunteiden säätelyssä
Aivojen magneettikuvien avulla tutkijat pystyivät toteamaan, että vanhempien ihmisten aivot reagoivat eri tavoin kuin nuorten. Yleisesti ottaen vanhemmat ovat nuoria parempia omien tunteidensa säätelyssä – myös kielteisten tunteiden – ja myönteisiin yksityiskohtiin keskittymisessä.
Poikkeuksiakin toki on, ja tutkijat havaitsivatkin, että ahdistukseen, murehtimiseen ja kielteiseen ajatteluun taipuvaisilla oli suurempi riski sairastua neurodegeneratiivisiin sairauksiin ja dementiaan.
Seuraavaksi tutkijat haluavat selvittää, onko mahdollista ehkäistä dementiaa aivojen joustavuutta parantamalla. Tutkijaryhmällä on nyt käynnissä puolentoista vuoden mittainen interventiotutkimus liittyen siihen, voivatko vieraiden kielten opiskelu ja meditaatio parantaa aivojen mukautumiskykyä.
Meditaatiosta apua?
”Jotta saamme tutkimuksesta vieläkin yksityiskohtaisempaa tietoa, aiomme verrata kahden erilaisen meditaation vaikutuksia: mindfulnessin, jossa ankkuroidutaan omiin tunteisiin, ja myötätuntomeditaation, jossa pyritään lisäämään muita kohtaan koettuja myönteisiä tunteita”, tutkijat selittävät.