Shutterstock
Kræftpatient i sengen

Jatkuva stressi altistaa syöpäkuolemalle

Äkillinen stressireaktio on yleensä hyödyllinen, mutta pitkittyessään siitä tulee terveyshaitta. Kroonisen jännitystilan on todettu suurentavan syöpäkuoleman riskiä peräti 28 prosenttia.

Äkillinen stressireaktio on ihmisen luonnollinen tapa vastata yllättäviin ja vaarallisiin ärsykkeisiin.

Syke ja hengitys kiihtyvät ja verenpaine nousee, kun keho valmistautuu joko pakenemaan tai taistelemaan. Muinoin ihmiset saattoivat pelastaa henkensä tekemällä uhkaavassa tilanteessa oikean valinnan.

Nykyäänkin ihmiset stressaantuvat. Äkillinen stressireaktio on säilynyt, ja lisäksi esiintyy pitkittynyttä stressiä, joka johtuu usein psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Yhdysvaltalaisen Augustan yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan pitkäaikainen jännitystila rasittaa elimistöä ja altistaa syövälle.

Keho kärsii

Stressiin liittyvää elimistön häiriötilaa kutsutaan allostaattiseksi kuormitukseksi. Se käsittää kaikki pitkittyneen stressin vaikutukset yksilön terveyteen ja hyvinvointiin.

”Reaktiona ulkoisiin stressitekijöihin elimistö tuottaa kortisoli-nimistä hormonia. Heti, kun stressin aiheuttaja häviää, kortisolitason pitäisi alkaa laskea”, selittää Augustan yliopiston tutkija Justin Xavier Moore.

”Kun henkilö on jatkuvasti psyykkisten ja sosiaalisten stressitekijöiden vaikutuksen alaisena, kortisolitaso ei laske koskaan ja keho kuormittuu biologisessa mielessä”, toteaa Moore.

2,5-kertainen syöpäkuoleman riski

Moore ja hänen kollegansa tekivät retrospektiiviseksi tutkimukseksi kutsutun epidemiologisen analyysin, jossa selvitettiin 41 000:n kansalliseen terveys- ja ravintotutkimukseen (NHANES, National Health and Nutrition Examination Survey) osallistuneen menneisyydessä vaikuttaneita altistumistekijöitä.

Vuosilta 1988–2019 peräisin olevasta aineistosta analysoitiin jokaisen henkilön painoindeksi, ylä- ja alapaine, kokonaiskolesteroli, pitkäaikainen sokeri eli sokerihemoglobiini, munuaisarvot ja CRP-arvo allostaattisen kuormituksen määrittämiseksi.

Kun lukuja verrattiin syöpäkuolemiin, kävi ilmi, että niillä, joilla oli suuri allostaattinen kuormitus, oli melkein 2,5-kertainen riski kuolla syöpään verrattuna niihin, joilla allostaattinen kuormitus oli pieni.

Kortisolista tulee ajan mittaan myrkkyä

Kun tutkijat olivat erotelleet muita tunnettuja syövän riskitekijöitä, joihin kuuluvat esimerkiksi henkilön ikä, sukupuoli ja ammatti, he tulivat siihen tulokseen, että niillä, joilla on suuri allostaattinen kuormitus, on 21–28 prosenttia suurempi riski kuolla syöpään kuin niillä, joilla allostaattinen kuormitus on pieni.

Normaalisti kortisoli ehkäisee tai lievittää tulehdusta ja osallistuu immuunijärjestelmän toiminnan säätelyyn.

Jatkuvasti koholla oleva kortisolitaso vaikuttaa kuitenkin ennen pitkää haitallisesti vastustuskykyyn. Veren liian suuri stressihormonipitoisuus lisää yleensä puolustusreaktioiden keskeisinä säätelijöinä toimivia proteiineja: sytokiineja. Tulehdusta edistävät sytokiinit voivat huonontaa immuunijärjestelmän mahdollisuuksia torjua syöpää.