Shutterstock

Invalidisoiva päänsärky yleistyy: Uusi lääke saattaa auttaa

Tutkimuksessa saatiin lupaavia hoitotuloksia potilaille, joiden sairauden hoitokeinot ovat aiemmin olleet hyvin rajalliset.

Voimakasta päänsärkyä, johon liittyy usein tinnitusta, huimausta, näköhäiriöitä ja tasapainovaikeuksia.

Tällaiset ovat idiopaattisen intrakraniaalisen hypertension (IIH) oireet. Sairaus voi pahimmillaan aiheuttaa pysyvää näön heikkenemistä tai jopa näkökyvyn menetyksen.

Tila johtuu kasvaneesta aivojensisäisestä paineesta, ja oireista kärsivät yleisimmin nuoret, ylipainoiset naiset, mutta tautia esiintyy myös muuntyyppisillä potilailla.

Tauti on ollut tähän asti suhteellisen harvinainen, mutta ylipainon yleistyessä myös IIH:n ilmaantuvuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmaantuvuus on kasvanut 350 prosenttiyksikköä.

Hoitokeinot ovat tähän asti olleet rajalliset, mutta nyt brittiläinen tutkijaryhmä toivoo löytäneensä keinon tarjota potilaille tehokkaampaa hoitoa.

Brain-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kertovat lupaavista tuloksista päänsärkysairauden tulevaisuuden hoidossa.

Tutkimuksessa saatiin hyviä tuloksia eksenatidi-nimisen peptidin käytöstä IIH-potilaiden hoidossa. Eksenatidi on peptidi, jota käytetään kakkostyypin diabeteksen hoitoon.

Tutkimuksessa seitsemää IIH:sta kärsivää potilasta hoidettiin eksenatidilla 12 viikon ajan, ja kahdeksan verrokkipotilasta sai samaan aikaan lumelääkettä.

Myönteinen vaikutus pysyi

Lääke annettiin pistoksena kahdesti päivässä, ja jo 2,5 tuntia pistoksen jälkeen tutkijat havaitsivat potilaiden kallonsisäisen paineen laskeneen. Vaikutus oli pitkäkestoinen, sillä paine pysyi alhaisemmalla tasolla koko tutkimuksen 12 viikon keston ajan.

Potilaat kertoivat myös migreenikohtausten määrän laskeneen 12 viikon tutkimusjaksolla.

Potilaiden päänsäryt harvenivat keskimäärin 7,7 päivällä kuukaudessa verrattuna aikaan ennen tutkimusta. Verrokkiryhmässä päänsäryt harvenivat samassa ajassa 1,5 päivällä kuukaudessa.

Tutkimusta johtanut Birminghamin yliopiston neurologian professori Alex Sinclair kutsuu tutkimustulosta ”merkittäväksi”.

Hän kuitenkin painottaa, että lääkkeen käytöstä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa ennen kuin sitä voidaan alkaa antaa laajemmalle joukolle potilaita.