Hammaslääkärit: Nämä ruoat ovat pahin uhka hampaille
Karkit ja makeat keksit ovat huonoa välipalaa tai retkievästä, mutta ne eivät ole ainoita ruokia, jotka uhkaavat lasten hampaita.
Kaikki välipalat eivät ole terveellisiä hampaille. Kannattaa siis miettiä, millaiset eväät lapselle pakkaa mukaan.
Useimmat tietävät, että täysjyväleipä ja vihannekset ovat terveellisempää syötävää kuin pulla ja makeiset.
Lasten välipalojen ja retkieväidenkin pitäisin sisältää vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja – ja mahdollisimman vähän sokeria.
Makeat jugurtit, keksit ja sokeriset limsat ja mehut kannattaa siis jättää sivuun, kun pakkaa lapselle syötävää retkelle tai välipalaa päiväksi.
Lapset ovat kuitenkin usein persoja makealle, joten mitä eväskassiin pitäisi pakata, jotta eväät myös tulevat syödyiksi?
Sokeri on pahin
Katsoi asiaa mistä suunnasta tahansa, hampaiden reikiintymisen kannalta pahin syntipukki on sokeri.
Kaikki sokerit aiheuttavat hampaiden reikiintymistä, mutta toiset sokerit ovat pahempia kuin toiset. Tavallinen valkoinen kidesokeri ja ruokosokeri aiheuttavat hampaiden pinnalle plakkia, joka voi johtaa reikiintymiseen.
Plakki on bakteerien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden muodostama kerros hampaan pinnalla. Bakteeri tuottavat sokerista happoja, jotka syövyttävät hampaan pinnan mineraaleja.
Kun hampaaseen syöpyvä reikä ulottuu kiilteen läpi hammasluuhun, syntyy paikkausta vaativa reikä.
Varhaisvaiheen happovaurioita poskihampaan kiilteessä. Happo on syövyttänyt pieniä kellertäviä jälkiä hampaan purupinnalle. Jos omassa purukalustossasi näyttää samanlaiselta, kannattaa käydä hammaslääkärin pakeilla.
Bakteerien ravintoa ei kuitenkaan ole vain karkki. Suomen Hammaslääkäriliitto muistuttavaa verkkosivuillaan, että happoja synnyttäviä hiilihydraatteja on hyvin monissa ruoka-aineissa.
Tuttujen reikien aiheuttajien lisäksi Hammaslääkäriliitto muistuttaa myös muun muassa perunalastuista, sokeroiduista viljatuotteista ja kuivatuista hedelmistä.
Kuivatut hedelmät kuin karkkia
Kannattaa harkita kahteen kertaan, ovatko esimerkiksi rusinat ja muut kuivatut hedelmät parasta retkievästä.
Hedelmissä ja viinirypäleissä on paljon sokeria tuoreenakin, ja kun ne kuivataan, sokeri pakkaantuu pienempään tilaan. Esimerkiksi rusinoita tulee helposti syötyä enemmän kuin viinirypäleitä. Samalla sokeriannos kasvaa.
Kuivatut hedelmät voivatkin olla melkoisia sokeripommeja. Esimerkiksi kuivatuista luumuisa, aprikooseista ja omenista koostuvassa sekähedelmäannoksessa voi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elintarvikkeiden koostumustietopankin Finelin mukaan olla 44 prosenttia sokeria.
Se on lähes yhtä paljon kuin makeisissa.
Kuivatut hedelmät ovat myös tahmeita ja tarttuvat hampaan pintaan, jolloin sokeri ehtii vaikuttaa pitkään.
Kokonaan ilman sokerisia herkkuja ihmisen ei Hammaslääkäriliitonkaan mukaan tarvitse olla.
Tärkeää on säännöllinen ruokailurytmi. Makean syöminen pitäisi ajoittaa aterioiden yhteyteen. Makean mussuttaminen pitkin päivää altistaa hampaat jatkuvalle happohyökkäykselle.
Hampaat sietävät vain 4‒6 happohyökkäystä päivässä. Perinteinen ruokailun jako vaikkapa aamupalaan, lounaaseen, välipalaan, päivälliseen ja iltapalaan on siis hyväksi myös hampaille.
Säännöllinen ruokailu pitää myös makeanhimon kurissa. Kun jokainen ateria on sopivan ravitseva, ei tule tarvetta popsia turhia sokeri- ja energiapommeja aterioiden välillä.