D-vitamiini suojaa kehoa
D-vitamiini. Aurinko tuottaa D-vitamiinia. Sitä on myös rasvaisissa kaloissa, mutta me saamme sitä aivan liian vähän.
Monet ihmiset saavat aivan liian vähän D-vitamiinia. Ja se on huono juttu.
Kööpenhaminan yliopiston tutkimuksessa, jossa oli mukana professori Carsten Geisler, todettiin, että D-vitamiini on ratkaiseva tekijä immuunijärjestelmän etujoukkojen eli T-solujen aktivoinnissa.
Miten D-vitamiini vaikuttaa?
Kun mikään ei vaaranna terveyttä, valkosoluihin kuuluvat T-solut kiertävät veren mukana eräänlaisessa horrostilassa. Vasta uhkatekijän kohtaaminen saa ne nostamaan antenninsa ja valmistautumaan aktiiviseen toimintaan.
Tutkijat huomasivat, että ensimmäisenä virittyviä antenneja ovat D-vitamiinia sitovat ja samalla T-solujen virkistämisestä vastaavan geenin aktivoivat reseptorit.
D-vitamiini ja immuunijärjestelmä
D-vitamiini toimii siis eräänlaisena T-solujen akkuna, jonka varassa ne pystyvät ryhtymään puolustustaisteluun. Tämä tuore havainto auttaa ymmärtämään entistä paremmin D-vitamiinin merkitystä elimistön toiminnalle.
Immuunijärjestelmän normaaliin toimintaan kuuluu myös puolustusreaktioiden rauhoittuminen, kun uhka väistyy. Tässäkin prosessissa D-vitamiinilla on tärkeä osa.
Jos tasaantumista ei tapahdu, on olemassa vaara, että vaikutus kohdistuu omiin kudoksiin. Tällöin seurauksena voi olla jokin niin sanottu autoimmuunisairaus.
Ja äskettäin yhdysvaltalaisen Michiganin valtionyliopiston tutkimuksessa todettiin, että D-vitamiini pidentää joidenkin syöpäpotilaiden elinikää.
D-vitamiini on lähes ihmemolekyyli, jonka on todettu olevan tärkeä monissa terveyttä edistävissä toiminnoissa. Miksi sitten monilla ihmisillä on sitä liian vähän elimistössään?
Mistä D-vitamiinia saadaan?
On mahdollista, että D-vitamiinin vähyydestä tuli vakava ongelma vasta sen jälkeen, kun ihmisiä alettiin varoittaa ultraviolettisäteilyn vaaroista. Auringonotto kohottaa ihosyöpään sairastumisen riskiä, mutta – ironista kyllä – se saattaa suojella muilta syövän muodoilta.
Pohjoisilla leveysasteilla pitkä, pimeä talvi merkitsee automaattisesti D-vitamiinivarastojen ehtymistä. Ihoa paahtava kuuma kesäaurinko saa ne täyttymään jo 20 minuutissa. Määrä vastaa 250 mikrogramman D-vitamiiniannosta.
Jotta samaan pääsisi ravitsemuksen avulla, päivittäin pitäisi syödä kilo lohta, juoda 50 lasia maitoa tai ottaa kymmeniä tabletteja, jotka sisältävät D-vitamiinia nykysuositusten mukaisen vuorokausiannoksen eli 7,5–10 mikrogrammaa.
Nämä ruoka-aineet sisältävät D-vitamiinia:
- Rasvainen kala, lohi, tonnikala ja makrilli
- Maito
- Juusto
- Muna
Voiko D-vitamiinia saada liikaa?
Suositusta on perusteltu yliannostusvaaralla. Rasvaliukoista D-vitamiinia kertyy elimistöön, jos sitä saadaan jatkuvasti kovin paljon. Tutkimusten mukaan vasta yli tuhannen mikrogramman vuorokausiannokset aiheuttavat aikuiselle myrkytysoireita, kuten pahoinvointia, päänsärkyä ja sydänvaivoja.
Suurten annosten pitkäaikaisvaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisää tietoa ennen kuin ohjeita voidaan radikaalisti muuttaa.
Asiantuntijapiireissä väännetäänkin nyt kättä siitä, paljonko pohjoismaalaisten tulisi ottaa D-vitamiinia purkista. Geislerin mukaan nykytilanne, jossa joka toinen kärsii vähintään lievästä D-vitamiinin puutteesta, vaatii korjausta.
– Ei tiedetä, paljonko D-vitamiinia pitää olla veressä, jotta se ehkäisee mahdollisimman tehokkaasti tulehduksia ja sairauksia. D-vitamiinilisästä tuskin olisi haittaa terveille aikuisille, Geisler uskoo.
