Rasvakudos on elintärkeä osa ihmisen elimistöä. Rasvasoluja on kuitenkin kahdenlaisia: valkoisia ja ruskeita. Tutkijoita kiinnostavat ennen kaikkea jälkimmäiset.
Valkoiset rasvasolut vain varastoivat ylimääräistä energiaa vatsamakkaroiksi tai jenkkakahvoiksi. Ruskeat rasvasolut puolestaan voivat muuttaa kaloreita ruumiinlämmöksi.
Tutkijat olivatkin iloisesti yllättyneitä, kun kalifornialaisessa Scrippsin tutkimuslaitoksessa ilmeni, että tsafirlukasti-niminen lääkeaine, jota normaalisti käytetään kroonisen astman hoitoon, edistää hyödyllisen ruskean rasvakudoksen syntyä.
Lääke tuottaa ruskeita rasvasoluja
Soluviljelmillä tehdyt kokeet osoittivat, että astmalääke käynnisti ruskeiden rasvasolujen muodostumisen niiden esimuodoista, preadiposyyteistä.
Samalla lääke sai jo olemassa olevat valkoiset rasvasolut muuttumaan ruskeiksi.
Valkoisten rasvasolujen muuttuminen ruskeaksi rasvakudokseksi on kaikin tavoin hyödyllistä. Se muun muassa lieventää aineenvaihdunnan epätasapainoa, joka muuten voi johtaa esimerkiksi liikapainon tai diabeteksen kehittymiseen.
Yksi geeni määrää, miten paljon hiiressä on ruskeita ja valkoisia rasvasoluja ja miten hoikka se on. Vasemmalla olevassa kuvassa näkyy ruskeita rasvasoluja ja oikealla valkoisia.
Myrkyllistä suurina annoksina
Tsafirlukastiin liittyy kuitenkin ikävä sivuvaikutus: se on suurina annoksina myrkyllistä.
Siksi tutkijat kävivät hyvin tarkasti läpi tsafirlukastin koostumuksen ja vaikutustavan löytääkseen mekanismin, jolla se vaikuttaa rasvasoluihin.
Etsintä tuotti tulosta. Tutkijat löysivät metaboliitin, jolla on sama vaikutus kuin tsafirlukastilla mutta jolla ei ole haittavaikutuksia. Metaboliitti on elimistön luonnollinen aine, jota syntyy solujen aineenvaihdunnassa tai joka muuten osallistuu aineenvaihduntaan.
Sama tulos ilman lääkettä
Tutkijat kävivät läpi tuhansia eri metaboliitteja ja selvittivät niiden vaikutuksen.
Lopulta tuhansien joukosta löytyi myristyyliglysiini. Se oli ainoa metaboliitti. joka kiihdytti ruskeiden rasvasolujen syntyä vahingoittamatta soluja.
Elimistö alkaa tuottaa myristyyliglysiiniä luonnostaan tsafirlukastihoidon yhteydessä. Tutkimuksen merkittävin löytö on tutkijaryhmään kuuluneen kemistin Gary Ziusdakin mukaan kuitenkin muualla:
”Hienoa on se, että olemme tunnistaneet myristyyliglysiinin ja voimme alkaa tutkia sen vaikutusta ilman astmalääkkeen käyttöä.”