Jos elimistössä ei ole kylliksi vettä, syljeneritys vähenee.
Syljessä on yleensä antibakteerisia aineita, jotka pitävät bakteerit kurissa ja ehkäisevät pahanhajuista hengitystä.
Vesi muodostaa yleensä myös kerroksen, joka pitää nielun limakalvot kosteina, ja ilman tätä kerrosta suu tuntuu kuivalta.
3. Jano näyttäytyy nälkänä
Jos olet juonut liian vähän ja verensokerisi laskee, koska elimistö on käyttänyt glykokeenivarastot loppuun, voit alkaa kaivata nopeasti energiaa, joita tietysti saa ruoasta.
Tutkimus osoittaa, että jano tuntuu suuremmalta ja voimakkaammalta kuin nälkä, mutta toisaalta jano ei aina johda siihen, että tekee mieli juoda jotain.
Nestehukasta kärsivät aivot kertovat elimistölle vain, että verensokeri on alhainen ja että on tankattava jotain - mielellään sokerista - sen kohottamiseksi.
Ne eivät kerro suinkaan - vaan antavat sinun turvautua makeaan naposteltavaan - että iso lasillinen vettä voisi lievittää sokerinhimoa ja näennäistä nälkää.
4. Ummetus ja vessakäyntien väheneminen
Vesi voitelee ruoansulatusjärjestelmää ja pitää suoliston joustavana ja puhtaana.
Ilman voiteluainetta voi syntyä ummetusta ja närästystä ja ruoansulatus voi hidastua.
Vessassa kannattaisi käydä virtsaamassa neljästä seitsemään kertaa päivässä, ja tahdin ylläpitämisessä auttaa sopiva vedenjuonti.
Virtsan mukana elimistöstä poistuu haitallisia toksiineja, joita solut erittävät, ja riittävä vedenjuonti takaa niiden poistumisen.
Tutkimukset osoittavat myös, että virtsatietulehdusten ja ummetuksen riski kasvaa, jos ihminen kärsii nestehukasta.
5. Päänsärky ja huimaus