Kuvittele, jos sinustakin voisi tulevaisuudessa tulla lempiyhtyeesi musiikin tai suosikkiohjaajasi seuraavan elokuvan yhteisomistaja – ja voisit vielä ansaita sillä rahaa.
Tästä visiosta on jo tulossa kovaa vauhtia todellisuutta vuoden 2021 kuumien konseptien, kuten kryptovaluutan, NFT:iden, älykkäiden sopimusten, metaversumin ja luovan talouden avulla.
Ne ovat nimittäin keskeisiä elementtejä web3:ssa eli internetiä perustavanlaatuisesti mullistavassa uudessa kehitysvaiheessa.
Käsitteet voivat tuntua monimutkaisilta hahmottaa, mutta avaamme niitä seuraavassa tarkemmin.
Uusi palsta esittelee viikon tärkeimmät tekniikkauutuudet
Palstaa pitää tanskalainen tekniikkatoimittaja Nicolai Franck, joka tuntee kaiken maailman vekottimet, tietoverkot ja digipalvelut.
Palsta on riippumaton, eivätkä tuotteiden valmistajat maksa tuotteidensa mainitsemisesta.
NFT nimettiin vuoden sanaksi
Aloitetaan lyhenteestä NFT, joka tulee sanoista Non-Fungible Token. Käsite on ollut ihmisten huulilla siinä määrin, että merkittävä brittiläinen Collins English Dictionary -sanakirja valitsi sen äskettäin vuoden sanaksi.
NFT on brittiläisen Collins English Dictionary -sanakirjan vuoden sana.
Mitä NFT:it sitten oikein ovat? Sanakirja määrittelee termin seuraavasti:
”Uniikki digitaalinen sertifikaatti, joka on kirjattu lohkoketjuun ja jota käytetään taideteoksen tai keräilykohteen omistajuuden rekisteröintiin.”
NFT tarkoittaa siis toisin sanoen todistusta digitaalisen teoksen omistajuudesta.
NFT:istä on maksettu miljoonia dollareita
NFT:it liittyvätkin nimenomaan digitaaliseen taiteeseen – kuviin, graafisiin teoksiin ja interaktiivisiin digitaalisiin installaatioihin.
Esimerkiksi Beeple-nimeä käyttävä taiteilija nousi otsikoihin, kun hän vuonna 2021 myi teoksensa Everydays – The First 5000 Days NFT:ina 69 miljoonalla dollarilla.
Beeplen reaktio hänen seuratessaan huutokauppaa, jossa hänen teoksensa myytiin lähes 70 miljoonalla dollarilla.
Taideteoksen myynti NFT:ina johtuu siitä, että teos on digitaalinen, jolloin sitä voidaan (toisin kuin fyysistä maalausta) kopioida täydellisen tarkasti niin, ettei alkuperäisteoksen ja kopion eroa voi nähdä.
NFT toimii tällöin todistuksena digitaalisen teoksen omistajuudesta. Vaikka sadalla ihmisellä olisi teoksesta kopio, vain yksi näistä sadasta omistaa varsinaisen oikeuden kyseiseen teokseen.
Omistajuus rekisteröidään lohkoketjuun
Kuten Collinsin sanakirjan määritelmässäkin todetaan, NFT:it rekisteröidään lohkoketjuun. Juuri tämä rekisteröinti virallistaa digitaalisen tiedoston omistajuuden.
Lohkoketju on eräänlainen digitaalinen kirjanpitokirja, johon merkitään kaikki transaktiot kronologisessa järjestyksessä ja jota ei voi jälkikäteen muuttaa. Kaikki siirrot ovat näin julkisia ja kaikkien nähtävillä.
Jos NFT myydään edelleen, lohkoketjuun kirjataan uusi lisäys, joka kertoo omistajuuden siirtyneen nyt toiselle henkilölle.
Lohkoketjuteknologiaa käytetään myös bitcoinien siirtojen rekisteröintiin. Erona on se, että kaikki bitcoinit ovat samanlaisia, mutta NFT:it ovat uniikkeja.
Kryptovaluutan siirrot ovat siis niin ikään täysin julkisia, ja nimenomaan lohkoketjujen avulla pysytään ajan tasalla siitä, mikä bitcoin on milloinkin kenen hallinnassa.
NFT:it ja kryptovaluutta linkittyvät toisiinsa
Collinsin sanakirja perustelee valintansa vuoden sanaksi ”rahan ja internetin lähentymisellä”.
NFT:ita nimittäin myydään kryptovaluutassa, usein ethereumeissa, joka on tämän hetken toiseksi arvokkain kryptovaluutta bitcoinin jälkeen.
Ethereumin lohkoketju soveltuu etenkin niin kutsuttujen älykkäiden sopimusten solmimiseen. Älykäs sopimus on käytännössä koodinpätkä, joka kuvaa tiettyjä erityisehtoja.
Sopimuksessa tyypillisesti todetaan, että kun NFT myydään edelleen, alkuperäisteoksen tehnyt taiteilija saa 10 tai mahdollisesti 15 prosenttia jokaisen jälleenmyynnin tuotoista.
Tämä on siis kirjattu lohkoketjussa älykkääseen sopimukseen, eikä sitä voi koskaan muuttaa.
Taitelijoille uudesta digitaalisen talouden muodosta voikin olla merkittävää etua, kun he saavat automaattisesti osan teostensa jälleenmyynnin voitoista.
NFT:t voivat tehdä sinusta suosikkibiisisi omistajan
Onko tavallisella ihmisellä kuitenkaan mitään käyttöä NFT:ille? Teknologian kehityksen myötä niille kehittyy uusia käyttötapoja, jotka ovat yhä useampien ulottuvilla.
Monet muusikot ovat esimerkiksi alkaneet myydä musiikkiaan NFT:ina.
Sen sijaan, että tietyn kappaleen kaikki oikeudet myytäisiin yhtenä NFT:na, kappaleista voidaan myydä vain osuus – esimerkiksi 50 prosenttia omistajuudesta – jaettuna 500 tai 1 000 osaan.
Tällöin fanit voivat tulevaisuudessa pelkän albumin ostamisen tai striimauksen lisäksi myös omistaa lempimusiikkiaan ja jopa ansaita rahaa kyseisen musiikin striimauksesta, radiosoitosta tai käytöstä televisiossa tai elokuvissa.
Älykkääseen sopimukseen kirjataan rahan jaon erityisehdot.
Vuoden 2021 veikeimpiä virityksiä on yhtye nimeltä Kingship. Se koostuu neljästä digitaalisesta apinasta, jotka kuuluvat miljoonia myyneeseen Bored Ape Yacht Club -NFT-kokoelmaan.
Kingshipin musiikkia voi jatkossa striimata Spotifysta, mutta yhtye on luotu elämään myös metaversumissa.
NFT-omistajat markkinointikoneistona
Ajatuksena on, että ostajat, jotka ovat sekä musiikin faneja että omistajia, panostavat mittavasti myös kyseisen yhtyeen tai artistin hehkuttamiseen muulle maailmalle.
He osallistuvat näin teosten ja tekijöiden markkinointiin samalla tavalla kuin on nähty esimerkiksi bitcoinien tai Teslojen innokkaiden omistajien parissa – näiden luoma hype on osaltaan edistänyt kiinnostuksen ja kurssien nousua.
Tämä saattaa myös merkitä sitä, etteivät muusikot tarvitse enää levy-yhtiöitä entisessä määrin.
Esimerkiksi muusikko ja liikemies Justin Blau on menestynyt myymällä musiikkiaan NFT:ina. Taitelijanimellä 3LAU tunnettu Blau myi aiemmin vuonna 2021 albumiaan 11,7 miljoonalla dollarilla 33 uniikkiin NTF:iin jaettuna.
Blau on myös lanseerannut royal.io-palvelun, joka on tarkoitus auttaa muita muusikoita samaan.
Hollywood-elokuvan omistajana filmitähtiä tapamaan
NFT:it ovat tulossa myös elokuvien maailmaan.
Tanskalainen tuottaja Niels Juul, joka on ollut muun muassa Martin Scorsesen ”The Irishman”-elokuvan takana, on käynnistänyt tuotantoyhtiö NFT Studiosin, tavoitteenaan tuottaa ensimmäinen yksinomaan NFT:illa rahoitettu Hollywood-elokuva. tuottaa ensimmäinen yksinomaan NFT:illa rahoitettu Hollywood-elokuva.
Juulin toiveena on myydä NFT:ita 8–10 miljoonan dollarin edestä, jotta elokuvan rahoitus saataisiin kerättyä vauhdikkaammin kuin perinteisen Hollywood-järjestämän mallin mukaan.
NFT Studiosiin sijoittavat saavat osan elokuvien mahdollisista tuotoista, ja heille tarjoutuu myös mahdollisuus tavata elokuvien tähtinäyttelijöitä kuvauspaikalla.
Vain mielikuvitus web3-talouden rajana
Internetin uuden aikakauden, Web 3.0:n, merkitystä tavallisen ihmisen arjen kannalta voi olla äkkiseltään vaikea hahmottaa. Tällöin voi katsahtaa taaksepäin internetin lyhyeen historiaan.
Ennen Web 1.0:tä esimerkiksi harva osasi ennustaa, miten merkittäviksi kotisivut ja verkkokaupat nousisivat – tai miten valtavasti sosiaalinen media vaikuttaisi viestintään Web 2.0:n myötä.
Web3 tulee luultavasti mullistamaan internetiä yhtä lailla, mutta näin varhaisessa vaiheessa on vaikea sanoa täsmälleen miten.
Vain mielikuvitus luultavasti asettaakin rajat sille, mitä uudessa internetissä myydään niin sijoituskohteeksi kuin rahan ansaitsemiseksi.
Kehitys voi johtaa esimerkiksi siihen, että ihmiset investoivat kaikenlaisiin pienyrityksiin, joissa voidaan ostaa ja myydä ”digitaalisia osakkeita” sellaisiin ihmisiin tai konsepteihin, joihin ostajat uskovat.
Jos uskoo Mark Zuckerbergin visioon virtuaalisesta 3D-internetistä – eli metaversumiin – digitaalinen omistajuus, koskipa se vaatteita tai autoja, kasvaa vielä valtavaksi taloudeksi.
Näin myös kryptovaluutalla, lohkoketjuilla ja NFT:illa tulee olemaan keskeinen merkitys.
Digitaalista osuuskuntatoimintaa?
Kuten usein uusien digitaalisten ilmiöiden kohdalla, myös web3:n ympärille on noussut valtava hype. Kyseessä on siis käsite, joka kattaa tässä kuvatut teknologiat.
Vielä ei voida kuitenkaan ennustaa, millaiseksi internetin nyt hehkutettu tulevaisuus muodostuu.
Idealistisissa haavekuvissa web3 voi olla kenties alkua uudenlaiselle digitaaliselle osuuskuntatoiminnalle.
Vastaavasti suuret yritykset tulevat myös varmuudella pyrkimään asettumaan väliportaaksi ja hallitsemaan uusia alustoja samaan tapaan kuin internetin edellisten sukupolvien aikana on nähty.
Lisäksi ilmassa on erilaisia avoimia kysymyksiä aina kryptovaluuttojen poliittisesta säätelystä lohkoketjujen valtavan sähkön kulutuksen aiheuttamiin haasteisiin.
Web3 onkin kaiken uuden teknologian tavoin täynnä uusia, jännittäviä ja myönteisiä mahdollisuuksia, mutta tälläkin mitalilla on toinen puolensa.
Nyt Web3 on vielä lähinnä hypeä – jossa piilee myös valtava potentiaali.