Yhdysvaltalaisessa National Ignition Facility (NIF) -tutkimuslaitoksessa pannaan vetynäyte todella lujille. Paine koekammiossa kasvaa niin kovaksi, että kaasu vaihtaa olomuotoa ja muuttuu nesteeksi. Se on kuitenkin vasta alkua. Sitten käynnistyy maailman suurin laser, jonka valonsäde runnoo vetypisaraa armottomasti. Koekammion paine nousee kahteen miljoonaan baariin.
Paine on lähes saman verran kuin maapallon ytimessä ja kaksi miljoonaa kertaa niin paljon kuin normaali ilmanpaine merenpinnan tasolla. Tässä puristuksessa kirkas vetypisara muuttuu ensin tummaksi ja läpinäkymättömäksi ja sitten hopeanhohtoiseksi metalliksi. Tutkijat riemuitsevat.
Tutkijat uskovat, että suurin osa suurten kaasuplaneettojen sisuksista on nestemäistä metallista vetyä. Laserilla tuotettu pisara voi siis antaa osviittaa esimerkiksi Jupiterin ja Saturnuksen rakenteesta.
Sitäkin suurempi riemun aihe on se, että pisara voi olla askel kohti kiinteän metallisen vedyn valmistamista. Se on ainakin fyysikoiden teorioissa todellinen ihmeaine. Se voisi viedä avaruusraketit entistä pidemmille matkoille ja saisi sähkön kulkemaan siirtoverkoissa ja virtapiireissä kokonaan ilman hävikkiä.
Vedystä on moneksi
Vety on maailmankaikkeuden yleisin ja yksinkertaisin aine. Vetyatomi koostuu yhdestä protonista, jota kiertää yksi elektroni. Luonnossa vetyä esiintyy enimmäkseen molekyyleinä, joissa on kaksi vetyatomia. Yksinkertaisesta rakenteestaan huolimatta vedyllä voi olla monta olomuotoa.
Normaalissa ilmakehän paineessa vety voi esiintyä kaasuna, nesteenä ja kiinteänä aineena kuten muutkin alkuaineet. Kaasuna vety esiintyy silloin, kun lämpötila on yli –240 astetta. Kun pakkasta on sitä enemmän, vety on ensin nestettä, kunnes –259 asteessa se jähmettyy vetyjääksi.