Tuulivoimaloista tulee merieläinten paratiiseja
Monet luonnonvaraiset vesieläimet voisivat löytää itselleen hyvän elinympäristön merituulipuistoista, jotka vievät paljon tilaa. Voimaloista on jo alettu suunnitella eedeneitä.
Merituulivoimaloiden vastustajat ovat oikeassa siinä, että ne häiritsevät luonnonvaraisia eläimiä.
Tuuliturbiinien ja niiden nopeasti pyörivien jättiläislapojen aiheuttama melu on suuri ongelma linnuille, ja itse laitokset tuhoavat usein merenpohjan ekosysteemejä.
Siksi tuulivoimaloiden valmistajat ja energiayhtiöt ovat tehneet yhteistyötä tutkijoiden kanssa. He etsivät yhdessä keinoja muuttaa tuulivoimalat eläinten vihollisista niiden ystäviksi: merellisiksi paratiiseiksi.
Tuulipuistot vievät tilaa
Vihreän tekniikan kielteiset vaikutukset luonnonvaraisiin eläimiin tunnetaan hyvin.
Tutkimukset ovat osoittaneet muun muassa, että liskojen stressitaso nousee tuulivoimaloiden melun mukaan. Siitä taas seuraa, että ne reagoivat hitaammin saalistajien aiheuttamaan vaaraan.
Itse tuuliturbiinien lavat ovat vaarallisia linnuille. Intialaisessa tutkimuksessa todettiin, että petolintujen määrä vähenee 75 prosenttia tuulivoimaloiden läheisyydessä.
Tilanne ei muutu paljon paremmaksi, kun tuulivoimalat rakennetaan merelle. Rakentamisen aikana liete lähtee liikkeelle ja pohjaeläimet joko pakenevat tai kuolevat. Jäljelle jää vedenalainen autiomaa.
Siksi lupaa tuulivoimalan rakentamiseen ei ole enää yhtä helppo saada. Riippumattoman tanskalaisen Rådet for Grøn Omstilling -ympäristöjärjestön mukaan uuden uusiutuvaa energiaa tuottavan laitoksen hyväksyminen EU:ssa kestää nykyään neljästä kuuteen vuotta.
Niinpä tuulipuiston perustaminen voi kestää yhtä kauan kuin ydinvoimalan rakentaminen.
150 GW lisää tuulivoimakapasiteettia vuoteen 2050 mennessä. Kasvun ei tarvitse tapahtua eläinten kustannuksella.
Aikaperspektiivi haastaa EU:n, joka on valinnut vihreän energian tulevaisuuden energiahuollon perustaksi parhaana ratkaisuna ilmasto-ongelmiin.
Vuonna 2022 Tanska, Saksa, Alankomaat ja Belgia sopivat, että Pohjanmerelle rakennetaan vuoteen 2030 mennessä 65 gigawattia ja vuoteen 2050 mennessä 150 gigawattia lisää merituulivoimakapasiteettia. Energiantuotanto riittää tyydyttämään 230 miljoonan kotitalouden sähköntarpeen Euroopassa.
Koska tuuliturbiinit eivät saa tehokkuussyistä vaikuttaa toistensa toimintaedellytyksiin, neliökilometrin alalle voidaan rakentaa vain noin 2,7 MW:n tuulipuisto.
Toisin sanoen 150 GW:n merituulivoimala vaatii 55 000 km2:n alueen. Se vastaa noin kymmenesosaa Pohjanmeren pinta-alasta.
Vihreä energia vaatii enemmän tilaa
Tuulivoimalat on sijoitettava kauas toisistaan, jotta ne eivät varastaisi toisiltaan tuulta, ja aurinkopaneeleja pitää olla paljon laajalla alueella, ennen kuin ne tuottavat esimerkiksi hiilivoimalan tuotantoa vastaavan määrän sähköä.
Vuosina 2011–2021 aurinkovoimaloiden kokonaispinta-ala kymmenkertaistui ja tuulivoimaloiden nelinkertaistui.
Onneksi Pohjanmeren merituulivoimalat eivät ole pelkkä riesa. Alankomaalainen tutkimus paljasti vuonna 2011, että pyöriäisten määrä oli lisääntynyt Egmond aan Zeen tuulipuiston rakentamisen jälkeen.
Pidetään mahdollisena, että pyöriäiset käyvät tuulipuistossa, koska siellä on enemmän kalaa. Kalastus on kielletty tuulivoimaloiden välissä, ja siellä on vain vähän vesiliikennettä.
Tällaiset tutkimustulokset ovat herättäneet tutkijoiden mielenkiinnon. He ovat alkaneet selvittää mahdollisuuksia suunnitella tuulivoimalat niin, että ne houkuttelevat pienten valaiden lisäksi muita eläimiä.
Tekoriutat keräävät pohjaeläimiä
Esimerkiksi sopii ruotsalaisen Vattenfall-energiayhtiön osallistuminen alankomaalaiseen De Rijke Noordzee -kehityshankkeeseen. Yhteistyön tuloksena on syntynyt ontto tuuliturbiinin perustus, joka houkuttelee eliöitä.
Tulevaisuudessa merituulipuistot laajenevat, ja tutkimus paljastaa, miten tämä laajeneminen voi auttaa luontoa sitä kautta, että jokaisen tuulivoimalan perustus lisää luonnon monimuotoisuutta. Frank Jacobs, De Rijke Noordzeen projektipäällikkö
Perustuksessa on neljä 32 x 96 sentin kokoista soikeaa reikää. Kaksi niistä on veden alla aivan merenpinnan tuntumassa ja toiset kaksi muutaman metrin päässä merenpohjasta. Reikien kautta pienet merieläimet, kuten kalanpoikaset, voivat uida vapaasti torniin ja sieltä ulos. Sen sijaan isot saalistajat, kuten pyöriäiset, eivät pääse sisään.
”Jos sovelletaan luonnon huomioon ottavaa suunnittelua koko tuulipuistoon, voidaan lisätä meren biologista monimuotoisuutta”, kertoo De Rijke Noordzeen projektipäällikkö Tieteen Kuvalehdelle ja jatkaa: ”Vielä on paljon opittavaa, ja tästä hankkeesta saatavat kokemukset ovat tässä prosessissa korvaamattomia.”
Meriluonto voi hyötyä tuulivoimaloiden perustuksista, vaikkei niissä olisi kulkuaukkojakaan. Ne toimivat keinotekoisena riuttana.
Tuulivoimaloista tulee nopeasti koviin pintoihin kiinnittyvien eläinten, kuten merivuokkojen ja simpukoiden, hyväksymä elinympäristö. Jo 5–10 vuodessa kehittyy kokonaan uusi ekosysteemi, jossa on monimutkaisia ravintoverkkoja.
Merituulipuistot vilisevät eliöitä
Monet merituulivoimalat on ankkuroitu suoraan merenpohjaan, jotta satoja metrejä korkea turbiinitorni eli masto kiinnittyy. Onneksi perustus ja torni voivat tehdä yhdessä tuulivoimalasta uuden elinympäristön.
1. Äyriäiset takertuvat kovaan pintaan
Perustus ja sen ympärille kasatut kivilohkareet luovat tekoriutan, joka sopii sellaisille alustaan kiinnittyville eläimille kuin merivuokoille ja simpukoille. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan keskivertotuulivoimalassa voi olla jopa neljä tonnia simpukoita.
2. Ontto torni antaa suojaa
Suurimmat perustukset ovat lähes kymmenen metriä leveitä ja onttoja. Perustuksiin voidaan tehdä reikiä juuri merenpinnan alapuolelle. Alankomaalaiset tutkijat selvittävät pienten kalojen liikkumista torneissa, jotka tarjoavat niille uusia suojaisia elinympäristöjä.
3. Tuulipuisto on rauhoitusalue
Tuulivoimaloiden lomassa ei harjoiteta kalastusta eikä vesiliikennettä. Siksi merituulipuisto toimii vesieliöiden luonnonsuojelualueena. Suuret saalistajat, kuten pyöriäiset, temmeltävät siellä, missä niille on tarjolla runsaasti ravintoa.
Meribiologi Maria Glaroun johdolla vuonna 2020 tehdyssä ruotsalais-tanskalaisessa tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että tuulivoimaloiden rakentaminen jopa lisää lajeja.
Tutkimuksen mukaan luontoa rikastavaa vaikutusta voidaan tehostaa kivilohkareilla. Ne paitsi suojaavat perustusta ja sitä ympäröivää maa-ainesta veden virtausten syövyttävältä vaikutukselta myös tarjoavat kasvualustan entistä suuremmalle eliömäärälle.
Eikä luonto hyödy vihreästä energiantuotannosta vain meressä.
Enemmän etua kuin haittaa
Suuria aurinkovoimaloita perustetaan eri puolille Eurooppaa.
Aurinkopaneeleja kannattaa tutkitusti sijoittaa huonotuottoiselle maatalousmaalle. Esimerkiksi tanskalainen Better Energy -yhtiö tähtää Suomeen perustettavilla aurinkovoimaloilla 1 000 MW:n tuotantoon.
Maatalousmaata on saatu esimerkiksi ojittamalla soita ja kuivattamalla kosteikkoja, jotta ne soveltuisivat viljelyyn. Aurinkovoimalan rakentamisen yhteydessä ne voidaan ennallistaa. Näin syntyy uusia kosteita alueita esimerkiksi vesilinnuille ja sammakkoeläimille.
Usein huonotuottoiseksi maatalousmaaksi kuivattuja kosteita alueita voidaan ennallistaa aurinkovoimalan rakentamisen yhteydessä.
Märkyydestä on hyötyä, sillä vesi voi hillitä maaperän orgaanisen aineksen hajoamista ja ehkäistä hiilidioksidipäästöjä. Ainoa haittapuoli on se, että aurinkovoimalan rakentaminen märkään ympäristöön on kalliimpaa, koska se vaatiin lujemman ja korkeamman perustuksen.
Kun ympäristövaikutuksiin kiinnitetään enemmän huomiota, voidaan odottaa, että tuuli- ja aurinkovoimalat aiheuttavat tulevaisuudessa vähemmän vahinkoa eläimille ja kasveille.
Suuret energiayhtiöt, kuten ruotsalainen Vattenfall ja tanskalainen Ørsted, ovat jopa kirjanneet toimintasuunnitelmiinsa, että uusista energiahankkeista pitää tulla jo vuoteen 2030 mennessä luonnon kannalta edullisia.
Alankomaalaiset tutkijat ovat yhdessä energiayhtiö Vattenfallin kanssa suunnitelleet onton tuulivoimalan tornin, jonka suojaan kalat ja muut merieläimet voivat mennä aukkojen kautta.
Avainkysymys on, turvaavatko ne miljoonat neliökilometrit, jotka tulevaisuudessa päätyvät tuuli- ja aurinkopuistoiksi, paremmin luonnon monimuotoisuutta kuin aidot luonnontilaiset elinympäristöt. Tutkijat eivät usko sen olevan mahdollista.
Ilman uusiutuvia energialähteitä ollaan kuitenkin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, jotka aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Kasvihuonekaasu muuttaa ilmastoa, ja ilmastonmuutos on paljon suurempi uhka luonnon monimuotoisuudelle kuin tuuli- ja aurinkovoimalat tulevat koskaan olemaan.