shutterstock

Totuus tuulivoimasta

Vaikka tuulivoima on vihreistä energiamuodoista vihrein, ja tuulivoimaloiden määrä kasvaa joka vuosi, niillä ei saada CO2-päästöjen kokonaismäärää pienenemään. Lue tästä, miksi niin on.

“Tuulivoimalat leikkaavat kokonaishiilidioksidipäästöjä” - Tarua

Tuuliturbiineilla on parempi hyötysuhde kuin millään muulla vihreällä tekniikalla, ja tuulivoimakapasiteetti kasvaa noin 10 % vuodessa. Silti CO2-päästötaso ei laske.

Laskelmien mukaan uudet tuulivoimalat ovat vihreimpiä vihreistä tekniikoista. Tuuliturbiini tuottaa 44 prosenttia enemmän energiaa käyttöikänsä aikana kuin sen valmistamiseen menee.

Tämä suhde tunnetaan EROEI-lukuna. Aurinkopaneeleilla se on 26:1, ydinvoimaloilla 20:1 ja hiilivoimaloilla 9:1 – ottamatta huomioon poltettavan kivihiilen CO2-päästöjä.

Tuulivoimalan sisäosat

Tuulivoimala muuttaa tuulen energiaa sähköksi.

claus lunau

Säteily luo tuulta

Tuuli sisältää energiaa, joka on peräisin Maata lämmittävistä auringonsäteistä.

claus lunau

Vaihteisto vauhdittaa

Vaihteisto muuttaa roottorin hitaat pyörähdykset suuremmaksi kierrosnopeudeksi.

claus lunau

Jarru turvaa toiminnan

Levyjarru varmistaa, että järjestelmä pysähtyy, kun tuulee liian kovaa.

claus lunau

Liike muuttuu sähköksi

Generaattori muuttaa pyörimisliikkeen energian sähkövirraksi.

claus lunau

Vuonna 2018 tuulivoiman osuus maailman sähköntuotannosta oli 4,8 prosenttia, ja iso osa siitä tuotettiin Kiinassa, jonka tuulivoimakapasiteetti 236 402 megawattia (2019) on maailman suurin.

Kapasiteetti on 46-kertainen Euroopan suurimman hiilivoimalan, 20 prosenttia Puolan sähköntarpeesta tyydyttävän Bełchatówin, enimmäistehoon verrattuna.

Vaikka maailman tuulivoimakapasiteetti kasvaa noin 10 prosenttia vuodessa, kokonaishiilidioksidipäästöt eivät pienene, sillä energiankulutus kasvaa samaa tahtia tai nopeammin – tosin alustavien laskelmien mukaan CO2-päästöt vähenevät vuonna 2020 viitisen prosenttia koronapandemian takia.

Lavat muotoillaan hyvin harkitusti

Tuulivoimalan roottorin lavat on suunniteltu aerodynaamisten analyysien pohjalta sellaisiksi, että ne hyödyn­tävät tuulen energiaa mahdollisimman tehokkaasti. Kaikkea energiaa ei saada kuitenkaan talteen edes tiiviisti rakennetussa tuulipuistossa. Katso selitys videolta.

“Tuulivoimalan melu sairastuttaa” - Tarua

Vuoden 2019 tanskalaistutkimuksessa ei löydetty tuulivoimaloiden äänen ja sydänkohtausten, aivohalvausten tai diabeteksen väliltä riippuvuussuhdetta – olivatpa henkilöt altistuneet sille kuinka kauan tahansa.

Sen sijaan paljastui korkean melutason ja ikäihmisten nukahtamislääkkeisiin turvautumisen välinen yhteys.

Vuonna 2020 julkistettu suomalainen tuulivoimaloiden niin sanottua infraääntä koskeva tutkimus ei tuonut esiin todistettavia terveysuhkia eikä myöskään suoria elimistövaikutuksia.

Tuulivoimalan melu verrattuna muihin melunlähteisiin

Ruohonleikkuri
©

Ruohonleikkuri - 105 dB (desibeliä)

0 metrin etäisyydeltä tuulivoimalan melu vastaa ruohonleikkurin melua.

Hiustenkuivain
©

Hiustenkuivaaja - 90 db (desibeliä)

Noin 20 metrin etäisyydeltä tuulivoimalan melu vastaa hiustenkuivaajan melua.

Pölynimuri
©

Pölynimuri - 80 dB (desibeliä)

Noin 30 metrin etäisyydeltä tuulivoimalan melu vastaa pölynimurin melua.

Keskustelu
©

Keskustelu- 60 dB (desibeli)

Noin 90 metrin etäisyydeltä tuulivoimalan melu vastaa keskustelun ääntä.

Jääkaappi
©

Jääkaappi - 40 dB (desibeliä)

Noin 400 metrin etäisyydeltä tuulivoimalan melu vastaa jääkaapin hyrinää.

“Tuulivoimalat häiritsevät luontoa” - Totta

Tuulipuistot vaikuttavat eläimistöön ravintoverkon kautta. Petojen määrä pienenee, ja muutos horjuttaa tasapainoa. Intialaisen tutkimuksen mukaan ravintoketjujen loppupään huippupedoista oli hävinnyt peräti 75 prosenttia.

Toisissa tutkimuksissa on todettu erityisesti petolintukantojen kärsivän. Tutkijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on vielä haitallisempaa.

Vuonna 2018 kuusi saksalaistutkijaa osoitti merituulipuistojen toimivan luonnonsuojelualueina, koska niiden ympäristössä ei kalasteta. Siksi niillä esiintyy yleensä matalikoilla viihtyviä lajeja, kuten sinisimpukoita.

Vuonna 2019 kokonaiskapasiteetti oli 651 000 MW. Siihen vaaditut tuulivoimalat tarvitsevat 217 000 neliökilometrin alan... eli noin puolet Ruotsin pinta-alasta.

© shutterstock

Yhdysvaltojen kansallisen uusiutuvan energian laboratorion NREL:n suosima keskimääräinen tuulipuistojen kapasiteettitiheys on 3 MW/km2.

Silloin voimalat ovat lähekkäin mutteivät varasta tuulta toisiltaan.