Kiistelty ja pian koko maailman kattava 5G-verkko ei muodosta terveysriskiä. Näin todetaan uudessa raportissa, joka on Australian säteilysuojelu- ja ydinturvaviraston (ARPANSA) ja Swinburnen teknisen korkeakoulun käsialaa.
Australialaistutkijat kävivät läpi yli 100 aiheesta tehtyä tutkimusta eivätkä löytäneet mitään todisteita siitä, että sallituissa rajoissa pysyvä säteily olisi ihmisille vahingollista.
Vanhempi tutkimus on ollut puutteellista
Vaikka tutkimus viittaa siihen suuntaan, että 5G-säteily ei ole ihmiselle vaarallista, australialaistutkijat suhtautuvat kriittisesti suureen osaan aihetta käsittelevistä tutkimuksista.
He mainitsevat muun muassa, että useissa tutkimuksissa testeissä käytetty säteilytaso ei ole verrattavissa siihen, jolle ihmiset altistuvat.
Samoin he korostavat, että isossa osassa tutkimuksia on metodisia ongelmia – ja tämä koskee etenkin vanhimpia tutkimuksia, joiden taso on yleisesti heikompi kuin uudempien.
Antaako 5G nopeamman internetin?
TOTTA
5G on paperilla paljon nopeampi kuin 4G, olipa kyse sitten kaistanleveydestä tai vasteajasta. Käyttäjät eivät kuitenkaan saa aina täydellistä 5G-kokemusta.
Ihannetilanteessa 5G on ainakin kymmenen kertaa niin nopea kuin 4G. Selvä nopeuden lisäys saadaan aikaan niin sanotuilla millimetriaalloilla, joiden taajuus on paljon suurempi kuin aikaisempien mobiilisignaalien.
Ei ole kuitenkaan takeita siitä, että käyttäjät pääsevät hyötymään aina sataprosenttisesti 5G:stä. Taajaan rakennetussa kaupungissa salamannopea signaali vaatii sitä, mobiililaitteen ja 5G-maston väli on enintään 200 metriä.
Syynä on se, että nopeimmat 5G-yhteydet perustuvat lyhyisiin aaltoihin, joille esimerkiksi talot ja puut ovat vaikeita esteitä.
Kun 5G toimii täysillä, verkko voi palvella kaikkea itsenäisesti kulkevista autoista ja leikkausroboteista salamannopeaan internetiin.
Miljoonien uusien mastojen on tarkoitus ratkaista etäisyysongelma. Nämä niin sanotut tukiasemat ovat niin pieniä, että ne voivat riippua vaikkapa katujen valaisinpylväistä.
Sen jälkeen, kun 1980-luvulla luotiin ensimmäinen langaton puhelinverkko, jokainen vuosikymmen on tuonut mukanaan uuden sukupolven.
6G:n odotetaan tulevan vuonna 2030, ja sen pitäisi olla jopa 8 000 kertaa niin nopea kuin 5G. Se mahdollistaa 40–50 elokuvan lataamisen sekunnissa.
Lue myös:
Vahingoittaako 5G mehiläisiä?
EHKÄ
Mehiläiset aistivat joitakin keinotekoisen, esimerkiksi mobiiliverkkoon liittyvän, sähkömagneettisen säteilyn (sms) taajuuksia, mutta vaikutukset ovat vielä paljolti hämärän peitossa.
Niukan tutkimustiedon valossa näyttää kuitenkin siltä, etteivät mehiläiset reagoi mobiilisäteilyyn rajusti.
Sen sijaan on näyttöä siitä, että pientaajuinen sms huonontaa mehiläisten oppimis- ja suunnistuskykyä ja lisää niiden hyökkäävyyttä.
Tästä syystä onkin erittäin tärkeää selvittää, kuinka haitallista 5G-verkon säteily voi olla mehiläisille.
Yhdysvalloissa Kalifornian yliopiston mehiläislaboratoriossa tehdyn tutkimuksen mukaan 107 tärkeimmästä viljelykasvista 91 on riippuvaisia mehiläispölytyksestä. Niiden osuus on siis 85 %.
Pienemmät aallot, suuremmat nopeudet
1.: Millimetriaaltoja lähetetään: Suurempi taajuus lyhentää aaltoja. Kun 2G, 3G ja 4G käyttävät noin 10–40 sentin aallonpituutta, 5G perustuu niin sanottuihin millimetriaaltoihin.
2.: Nopeus kymmenkertaistuu: Mitä suurempi aaltojen taajuus on, sitä enemmän dataa mobiililaite voi lähettää ja vastaanottaa sekunnissa. 5G on lähtöjään kymmenisen kertaa niin nopea kuin 4G.
3.: Signaali törmää helposti: 5G-verkon lyhyet aallot heijastuvat toimintamatkaan. Rakennukset ja puut voivat vaikeuttaa etenemistä, kun etäisyys lähimpään mastoon on yli 200 metriä.
Voiko 5G sairastuttaa?
TARUA
Sähkömagneettisen spektrin säteilykenttiä mitataan taajuutena (hertsi). Mitä suurempi taajuus on, sitä enemmän energiaa säteily sisältää ja sitä lyhyempiä aallot ovat.
Jos säteilyannos on äärimmäisen suuri, 5G ja muut aallonpituudet voivat aiheuttaa kehossa lämpövaurioita.
Euroopan unioni onkin määrittänyt mobiilisäteilylle suurimman sallitun arvon, niin sanotun SAR-arvon eli ominaisabsorptionopeuden.
Mobiiliviestinnässä käytetään nykyisin 0,7-3,5 gigahertsin taajuuksia, mutta uusi 5G-verkko käyttää tulevaisuudessa korkeampia taajuuksia. Piirroksessa vasemmassa laidassa on pc, seuraavaksi tulevat radio ja televisio. Auringonvalon taajuus on keskellä, ja röngtenin ja radioaktiivisen säteilyn taajuudet oikeassa laidassa.
Siitä huolimatta, että 5G-verkko perustuu runsasenergiaisempiin aaltoihin kuin edeltäjät, SAR-arvo ei ylity.
5G-mastojen sähkömagneettisen säteilyn taso on alempi kuin 4G:n.
Britannian televiranomaiset mittasivat vuonna 2020 säteilyä 16 kaupungissa, ja suurin 5G:tä koskeva mittaustulos oli ainoastaan 1,5 prosenttia SAR-arvosta.
