Tanska on noussut otsikoihin, kun kansainvälinen mediayhteistyö paljasti Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelun sisäisen raportin.
Raportti on sisäinen selvitys, joka osoittaa, että Yhdysvaltojen Kansallisen turvallisuuden virasto, NSA, käytti vuosina 2012–2014 Tanskan internetkaapeleita ruotsalaisten, norjalaisten, ranskalaisten ja saksalaisten virkamiesten ja poliitikkojen vakoiluun. Poliitikkojen joukossa oli muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel.
Mutta miten on ylipäänsä mahdollista, että NSA seuraa Merkelin tekstiviestejä, puheluja ja muuta viestintää netissä?
Tiedustelupalvelut kopioivat dataa
Tietovirta kulkee maiden välillä valokuitukaapeleissa. Kaapelit on asennettu merenpohjaan, ja ne on ankkuroitu maahan kummassakin päässä.
Internetkaapelin rakenne
Muovinen pintakerros
Polyesterikalvo, joka kestää vetoa ja vääntöä
Suojaava teräsvaijeri
Alumiinikerros, joka suojaa vedeltä
Polykarbonaatti, joka panssarilasin tavoin suojaa kaapeleita
Sähköä johtava kupariputki, joka voimistaa signaaleja
Vaseliini pitää kuitukaapelit paikoillaan
Sisimpänä ovat ohuet valokuitukaapelit, jotka kuljettavat signaaleja valonvälähdyksinä
Valoaaltoja, jotka kulkevat valokuitukaapeleissa, voidaan tarkkailla, kun ne ovat matkalla, mutta se on helpompaa silloin, kun signaali tulee maihin.
Kun pienet laitteet asennetaan paljaalle kaapelille, ne taivuttavat valosignaalin kopioimalla sen binääridatana niin, että toiminta ei haittaa internetliikennettä.
Tanska on muun muassa Ruotsista, Norjasta, Alankomaista ja Saksasta tulevien internetkaapelien solmukohta.
Selitys: Näin tiedustelupalvelut kuuntelevat
Internetissä tieto kulkee merenalaisia kaapeleita pitkin pois Tanskasta ja Tanskaan.
Salaisissa paikoissa Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelu on napannut sekä kaapeleissa kulkevaa varsinaista tietoa että niin kutsuttua metadataa eli tietoja viestien lähettäjästä, asemasta ja ajankohdasta.
Napattu tieto välitettiin Kööpenhaminassa Amagerissa sijaitsevaan datakeskukseen, jossa se tallennettiin. Sisältö tallennettiin muutamaksi päiväksi, metadata pidemmäksi aikaa.
NSA:n kehittämällä Xkeyscore-tietokoneohjelmalla analyytikot voivat esimerkiksi sähköpostiosoitteen tai nettisivun perusteella etsiä kommunikaatiovirrasta arvokasta tiedustelutietoa.
Tälläinen valvonta on laillista vain siinä tapauksessa, että yksittäisiä henkilöitä tai verkostoja tarkkaillaan osana terrorismin vastaista toimintaa. Mutta periaatteessa kaikkien ihmisten toimintaa netissä voidaan tarkkailla pienimpää yksityiskohtaa myöten.
Sen jälkeen, kun Edward Snowden paljasti NSA:n vakoilutoimet, tiedustelutoiminta on ollut kaikkien tiedossa. Snowden paljasti myös, että NSA tarkkaili Angela Merkelin viestejä.
VIDEO: Snowden selittää, miten Xkeyscore toimii
Tällä hetkellä on vielä epäselvää, tiesiko Tanskan puolustusvoimien tiedustelupalvelu vakoilusta vai käyttikö NSA yhteistyötä hyväkseen salaa.