Kehosta on vähitellen tulossa monipuolinen henkilötodistus, jolla voi osoittaa oikeutensa käyttää esimerkiksi asiakastiliä tai kirjautua terveyspalveluihin. Vanhoille keinoille, kuten sormenjälki- ja kasvojentunnistukselle, kehitetään kovaa vauhtia vaihtoehtoja. Nyt esiteltävistä seitsemästä tekniikasta osa voikin yllättää.
Kasvot
Kun kasvoista tehdään kolmiulotteinen analyysi, tunnistuksen luotettavuus paranee esimerkiksi avattaessa puhelinta.
Kasvot tunnistetaan kolmiulotteisesti
Hymykuopat, leveä leuka tai perunanenä – jokaisella on yksilöllisiä kasvonpiirteitä, jotka mahdollistavat tunnistamisen esimerkiksi, kun on avaamassa puhelinta.
Tunnistuksen luotettavuus paranee, kun käytetään infrapunasäteilyä, sillä skanneri ei ainoastaan määritä pituutta ja leveyttä, vaan se myös mittaa kasvonpiirteiden syvyyden.
Kasvojen ominaisuudet oppivien algoritmien ansiosta tunnistus tapahtuu varmasti, vaikka kasvot eivät näytäkään aina aivan samanlaisilta.
Sormenjälki
Skanneri tunnistaa yksilöllisestä sormenjälkikuviosta muun muassa niitä kohtia, joissa kohoumat haarautuvat tai risteävät.
Sormenjälki vahvistetaan aidoksi
Sormenjälkitunnistuksen maine on saanut kolauksia, kun rikoksia on tehty käyttämällä muun muassa sormenpäiden vaha- tai silikonijäljennöksiä. Skannerit ovat erehtyneet pitämään kuvioita aitoina.
Tekniikkaa yritetään kuitenkin kehittää turvallisemmaksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on suunniteltu laite, joka ei ainoastaan skannaa sormenjälkeä, vaan se myös mittaa verenpaineen sormesta kopion käytön vaikeuttamiseksi.
Verisuonisto
Esimerkiksi kaupan kassaohjelma voi tunnistaa asiakkaan hänen kätensä yksilöllisestä verisuonikuviosta.
Skanneri kartoittaa verisuonet
Jokaisella on kädessään ainutlaatuinen verisuonisto, josta henkilöllisyys voidaan todeta yhtä luotettavasti kuin sormenjäljistä. Osa tutkijoista uskoo verisuonitunnistuksen suosion kasvuun, sillä käden ihon alla olevaa kuviota on erittäin vaikea kopioida ja väärentää.
Lähi-infrapunasäteily, jonka aallonpituus on hieman suurempi kuin näkyvän valon, tuo kämmenen ja sormien verisuonet esiin niin, että ne voidaan kuvata digitaalisesti. Kuva toimii henkilökorttina.
Silmä
Silmien pienet nopeat liikkeet ovat yksilöllisiä. Siksi ne paljastavat, onko kyseessä se henkilö, jolla on esimerkiksi kulkulupa.
Silmä liikkuu ainutlaatuisesti
Silmien luonnollisia pieniä liikkeitä kutsutaan mikrosakkadeiksi. Ne kestävät vain 6–30 sekunnin tuhannesosaa.
Mikrosakkadit ovat yksilöllisiä. Saksalaisen Potsdamin yliopiston tutkimuksen mukaan henkilö on tunnistettavissa niiden perusteella, kun silmä kuvataan 1 000 kertaa sekunnissa.
Katseenseurantatekniikkaa voidaan soveltaa tunnistautumisjärjestelmissä. Asiantuntijat arvioivat menetelmän jopa perinteistä iiristunnistusta luotettavammaksi, koska huijaaminen tekosilmän avulla ei onnistu.
Kävelytyyli
Kävelytavasta on erotettavissa jopa 25 yksityiskohtaa, joihin henkilön tunnistaminen voi perustua.
Jokainen kävelee omintakeisesti
Kukaan muu ei kävele niin kuin sinä. Ihmisten väliset erot johtuvat muun muassa nivelten toiminnasta ja liikeradoista. Siksi liikkumistapakin on tuntomerkki.
Yhdysvaltalaisen Michiganin valtionyliopiston kehittämä ohjelma pystyy erottamaan henkilöt kävelytyylistä.
Tunnistus perustuu 25 niveleen. Ohjelma analysoi kuvasarjasta niiden sijainnin, asennon ja keskinäisen aseman.
Huulet
Skanneri määrittää kuudesta huulten kohdasta, onko esimerkiksi ovella tunnuskoodin lausuvalla pääsyoikeus.
Huulet yksilöivät
Pohjoisirlantilaisessa Belfastin yliopistossa on kehitetty algoritmi, joka tunnistaa henkilön huulten liikkeistä.
Huuliltalukutekniikka estää yritykset hämätä kasvojentunnistusjärjestelmää kasvokuvalla.
Niissä tunnistautumismenetelmissä, joissa tarvitaan ääneen lausuttava tunnuskoodi, voidaan varmistaa huulten liikkeet lukemalla, ettei mikrofoni ota vastaan mahdollisesti väärennettyä tallennetta.
Tunnistus tapahtuu kaksiosaisesti: skannerin kuvaamia huulten liikkeitä verrataan ääneen, jolla koodi lausutaan.
Hampaat
Kun hampaat purraan yhteen, ne saavat ominaispiirteillään aikaan ainutlaatuisen äänen. Korvamikrofoni voi algoritmin avulla todistaa henkilöllisyyden.
Hampaisto estää identiteettivarkauksia
Toisiaan vasten painautuvien hampaiden tuottama ääni kelpaa yksilölliseksi tuntomerkiksi.
Kun esimerkiksi etuhampaat osuvat toisiinsa tai purraan vain toisen puolen hampailla, syntyy värähtelyä, johon vaikuttavat monet tekijät purennasta paikkoihin.
Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan purukaluston kitinästä ja kalinasta voidaan erottaa eri yksilöt. Tunnistusjärjestelmä vaatii vain korvamikrofonin, joka ottaa vastaan leuoista kallon muihin luihin välittyvät värähdykset.