Juomaveden tulisi olla kirkasta, raikasta, mautonta ja hajutonta. Puhdistetustakin talousvedestä voidaan löytää monissa maissa muun muassa kemikaalijäämiä ja raskasmetalleja.
Esimerkiksi Tanskassa Egedalin kunnan terveysvirasto totesi vuoden 2021 lopulla, että vesijohtoveden lyijypitoisuus ylitti raja-arvon seitsenkertaisesti.
Yhdysvaltalaisessa Northwestern-yliopistossa on kehitetty veden laadun varmistamista helpottava bioanturi, joka paljastaa nopeasti epäpuhtaudet.
Anturin toiminta perustuu siihen, että kemikaalit ja muut haitta-aineet sitoutuvat rna- ja proteiinikerrokseen, joka aktivoi viestiaineita. Nämä alkavat aktivoituessaan loistaa.
Vesi saa laatuarvion
Tutkimusryhmä on suunnitellut uuden biosensorin pohjalta taskutietokoneen, joka määrittää nopeasti haitta-aineiden pitoisuudet ja esittää tuloksen havainnollisesti.
Laitteella on mahdollista analysoida muun muassa:
- sinkki
- fluori
- atratsiini (rikkakasvien torjunta-aine)
- huumeet
- antibiootit
- muut lääkejäämät
- raskasmetallit.
Loistavien ilmaisinputkien yhdistelmä kertoo, mitä haitta-aineita vesinäyte sisältää.
Veden laatu vaihtelee EU-maissa
Niissä maissa, joissa puhdas juomavesi ei ole itsestään selvä asia, uudesta biosensorista voi olla valtavasti hyötyä. Sille löytyy runsaasti käyttökohteita myös Euroopan unionin alueelta.
EU-tilastojen mukaan 14,1 prosenttia jäsenmaiden pohjavesivarannoista sisältää liikaa nitraattia, joka on yleensä peräisin maataloudessa käytettävistä typpilannoitteista.
Pohjois-Euroopassa laadukasta talousvettä saavat käyttää suomalaisten ohella islantilaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset. Sen sijaan Tanska menestyy Alankomaiden tapaan kansainvälisessä laatuvertailussa selvästi huonommin.