Milloin tiesit, että haluat tutkijaksi?
Olen aina ollut utelias ja olen aina viihtynyt mielikuvitusmaailmoissa. Minusta on hienoa leikitellä kääntämällä tunnetut ja vakiintuneet käsitykset päälaelleen vain nähdäkseni, mitä sitten tapahtuu. Tiedonjanoni on tältä osin sammumaton, ja se johdatti minut jo varhain tutkijanuralle.
Olen aina ollut utelias ja olen aina viihtynyt mielikuvitusmaailmoissa.
Mikä on suurin inspiraation lähteesi?
Hiljaisuus ja tylsyys. Parhaat ideani saan silloin, kun en ole keskittynyt mihinkään mainittavaan.
Yleensä pyöräilymatka kotiin Tanskan teknillisestä yliopistosta on arkipäiväni luovin osuus. Se johtuu vain siitä, että polkeminen on aika yksitoikkoista.
Jos viihdytän itseäni podcastilla tai musiikilla, ei omille ajatuksilleni jää tilaa. Muista siis, että välillä pitää olla vähän tylsää!
Mikä on sinusta ihmisen suurin saavutus?
Se, että emme vielä ole kuolleet. Sillä nopeudella, millä tuhoamme planeettamme muita eliöitä, on pienoinen ihme, ettemme vielä ole tappaneet itseämme sukupuuttoon.
Moni seikka kuitenkin viittaa siihen, että olemme hyvää vauhtia työntämässä itseämme laidan yli. Ja jos niin käy, ei ole ketään muuta, jota siitä syyttää. Onneksi monet maailman viisaimmista yrittävät kiivaasti saada tolkkua meitä ympäröivään sekamelskaan. Muista siis kiittää, kun seuraavan kerran tapaat ilmastotutkijan.

Kuka?
Mikä on sinusta merkittävin saavutuksesi tutkijana?
Minulla on ollut merkittävä rooli kehitettäessä satunnaisuuden matemaattista teoriaa, stokastiikkaa eli todennäköisyysteoriaa.
Teoria voidaan lyhyesti kuvata niin, että siinä määritetään mittayksiköt kaikkiin laskelmiin, joita tekoäly laatii. Se on olennaista, jotta voimme ymmärtää tekoälyn ajatusprosesseja ja sen tekemiä päätöksiä.
Aihe on monimutkainen, mutta olen ylpeä tietäessäni, että sitkeydestäni on tosiaan ollut hyötyä.
Mikä on sinusta suurin kysymys, johon ei vielä ole vastausta?
Työskentelen koneoppimisen parissa. Siinä opetetaan tietokonetta esimerkkiratkaisujen avulla itse ratkaisemaan ongelmia.
Teknologia on niin edistynyttä, että tietokoneet ratkaisevat monia ongelmia paremmin kuin ihminen. Suurin ratkaisematon ongelma on “ihmisen oppiminen” eli se, miten ihminen voi oppia tietokoneiden löytämistä ratkaisuista.
Vielä ei tiedetä, miten koneoppiminen ja tekoäly voisivat tehdä ihmisistä viisaampia. Tämän pitäisi kuitenkin olla tavoitteena. Se saadaan kyllä varmasti ratkaistua.
Valtaavatko robotit Maan? Kuuntele, mitä Tieteen Kuvalehden Thomas Lykke kertoo roboteista, tekoälystä ja Westworld-sarjasta.
Kenen elävän tai historiallisen henkilön haluaisit tavata?
Stephen Kingin. Annan kaikille tohtorikoulutettavilleni kopion hänen kirjastaan Revolverimies.
Se on paras lukemani tieteellisen artikkelin prototyyppi.

Stephen King on syntynyt vuonna 1947. Hän on kirjoittanut yli 40-vuotisen kirjailijanuransa aikana enimmäkseen kauhuromaaneja.
Olennainen osa tutkimusta on viestintä, sillä mitä iloa on uuden tiedon löytämisestä, jos ei tietoa välitetä muille?
Siksi ihailen ihmisiä, jotka osaavat kertoa asioista niin, että se tuntuu koko kehossa.
Mikä tieteellinen tutkimustulos on viimeksi saanut sinut kunnolla innostumaan?
Tekoälyssä on perimmältään kyse siitä, että saadaan käyrä kulkemaan tiettyjen pisteiden kautta. Sitä kutsutaan myös regressioksi. Koska ei kyetä suorittamaan kaikkia mahdollisia kokeiluja, käyrää ei tunneta täydellisesti.
Viisi vuotta sitten havaittiin, että on mahdollista ilmaista käyrän kaareutuminen kaikissa paikoissa, kunhan on mitattu tarpeeksi tutkittavan fyysisen järjestelmän ominaisuuksia. Tämä tulos on lähes uskomaton.