Onko chattibotti älykäs vai tyhmä? Tekoälyn äly

Yhdysvaltalaisen OpenAI-yhtiön marraskuussa 2022 julkistama ChatGPT on hämmästyttänyt maailmaa kyvyllään puhua sujuvasti mistä tahansa asiasta millä tahansa kielellä. ChatGPT on vain yksi monista viime aikoina kehitetyistä tekoälyistä, jotka muun muassa luovat realistisia kuvia ja säveltävät musiikkia.

Monet odottavat teknologian mullistavan työmarkkinat niin hyvässä kuin pahassa, ja jotkut jopa pelkäävät, että seuraavat tekoälysukupolvet päihittävät ihmisen ja tavoittelevat maailmanvaltaa.

Vaikka chattibotin algoritmit on tehty ihmisaivojen mallin mukaan, CNETin robottikirjoittaja osoittaa, että tekoäly ei tiedä, mistä se puhuu.

Kuinka älykäs tekoäly siis on ja pystyykö se koskaan haastamaan ihmistä? Asiantuntijat ovat asioista eri mieltä – ja myös chattibotti antaa keskusteluun oman panoksensa.

Tekoäly jäljittelee aivojen verkostoa

Tekoäly ei ole uusi juttu, ja todennäköisesti käytät sitä jo päivittäin. Kun esimerkiksi etsit puhelimella ajo-ohjeita tai käytät suoratoistopalvelun ehdotuksia uuden kiinnostavan sarjan löytämiseksi, hyödynnät tekoälyä.

Ensimmäiset tekoälyversiot kehitettiin jo 1950-luvulla, kun Logic Theorist -tietokoneohjelma kykeni esittämään matemaattisia todisteita.

Tekoälyn kehitykseen saatiin innoitusta tutkimuksista, joissa oli selvitetty aivojen toimintaa.

Aivoissa hermosolu vastaanottaa viestejä synapsien kautta muilta hermosoluilta, ja saapuvien signaalien voimakkuus – eli hermosolulle signaaleja lähettävien hermosolujen määrä – määrittää, lähettääkö hermosolu itse viestin edelleen muille hermosoluille.

Tekoälyssä neuroverkot toimivat periaatteessa samalla tavalla, mutta hermosolujen verkoston sijaan siinä on monta kerrosta niin sanottuja solmuja eli neuroneja, jotka vastaanottavat syötteitä edellisen kerroksen solmuilta ja lähettävät mukautetun tuotoksen seuraavalle kerrokselle.

Viimeisestä kerroksesta kaikki syötteet kertään yhteen solmuun, joka antaa vastauksen.

Yksinkertainen neuroverkko voi esimerkiksi auttaa lääkäriä valitsemaan oikean lääkkeen potilaan sukupuolen, iän, verenpaineen ja kolesteroliarvojen perusteella.

Ennen kuin neuroverkkoa voidaan käyttää apuna vastaanotolla, se pitää kouluttaa lääkärin aiempien potilaiden tietojen avulla. Opetuksen aikana tekoäly ehdottaa lääkettä jokaiselle potilaalle, ja sille kerrotaan joka kerta, osuiko valinta samaan lääkeesen, jonka lääkäri olisi määrännyt.

Jokaisen arvauksen jälkeen neuroverkko säätää hieman neuronien vastaanottamien ja lähettämien viestien voimakkuutta ja yrittää siten päästä oikeaan vastaukseen. Kun verkko on harjoitellut tarpeeksi monella potilaalla, se hallitsee tehtävän lopulta niin hyvin, että se voi alkaa auttaa lääkäriä lääkkeiden määräämisessä uusille potilaille.

Neuroverkon neuronien välisten syötteiden ja tulosteiden voimakkuuksilla ei ole muuta yhteyttä potilaaseen tai lääkitykseen kuin siihen syötetyt potilastiedot ja tekoälyn ehdottama lääke.

Viime kädessä on kyse vain datasta ja säätimistä, joita viritetään jollakin tavalla niin, että tekoäly lopulta osaa ehdottaa lääkärin valitsemaa lääkettä.

Siksi voidaan sanoa, että tekoäly on pohjimmiltaan tyhmä.

Tekoäly ei etsi vastauksia käyttäjän kysymyksiin analysoimalla saatavilla olevaa tietoa tai tekemällä loogisia päätelmiä.

Kaikki tarjolla oleva tieto yksinkertaisesti ajetaan algoritmien läpi. Syntyvä vastaus on käsittämättömistä syistä usein oikea, kunhan neuroverkkoa on vain opetettu riittävän suurella datamäärällä.

Chattibotti ei tajua puhetta

ChatGPT:n takana olevan OpenAI-yrityksen perustajiin kuuluu muun muassa Elon Musk, ja Microsoft on rahoittanut sitä miljardi-investoinnilla. Yhtiön tavoitteena on tekoälyn käyttäminen koko ihmiskunnan hyväksi.

Chattibotti on niin sanottu kielimalli, joka hallitsee mestarillisesti lauseiden ja keskustelujen rakenteet. Siksi sillä on suorastaan loistava keskustelutaito siitä huolimatta, että se ei tiedä, mistä se puhuu.

Chattibotin neuroverkkoa on opetettu miljoonilla erilaisilla teksteillä, joista se on yrittänyt ennustaa lauseen seuraavan sanan. Ennuste perustuu lauseiden merkityksen sijasta siihen, mitkä sanat esiintyvät tilastollisesti lähellä toisiaan tai mitä sanoja on käytetty samassa yhteydessä.

Tietämättä mitään maantiedosta ChatGPT voi siis esimerkiksi antaa vastaukseksi Ranskan pääkaupungin nimen.

Tietenkin on välttämätöntä, että kielimalli on opetusvaiheessa törmännyt sanoihin Ranska, pääkaupunki ja Pariisi. Kun tekoäly vastaa oikein Ranskan pääkaupunkia koskevaan kysymykseen, vastaus on puhtaasti kielellinen tieto, jossa sanat liittyvät toisiinsa oikein.

ChatGPT ei ole ainutlaatuinen, sillä monet muut kielimallit käyttävät samoja menetelmiä. ChatGPT:llä on tukenaan kuitenkin muita paljon laajempi sanojen käyttöyhteyksien tietokanta.

Lisäksi ChatGPT:n neuroverkossa on peräti 175 miljardia neuronia, joita se voi virittää ja hienosäätää vastaustarkkuuden parantamiseksi.

Kielen tilastollisen ymmärtämisen ansiosta ChatGPT pystyy käymään järkeviä keskusteluja ja poimimaan tekstistä tärkeimmät kohdat muutamassa sekunnissa. Chattibotti voi myös käyttää loogista kielitaitoaan tietokoneohjelmien koodin kirjoittamiseen tai markkina-analyysien laatimiseen.

Koneet ottavat vallan

Huhtikuussa 2023 julkaistu Heart on My Sleeve -kappale kuulosti siltä, että sen esittivät supertähdet Drake ja The Weeknd. Kappale sai miljoonia toistoja YouTubessa ja TikTok-suoratoistopalveluissa. Ikävä kyllä muusikot eivät laulaneet itse, vaan heidän äänensä oli luotu tekoälyn avulla.

Vaikka tähtien levy-yhtiö poisti kappaleen välittömästi internetistä, tekijä oli ehtinyt jo paljastaa, miltä musiikkiteollisuuden ja monien muiden alojen tulevaisuus saattaa näyttää.

DALL-E-tekoäly, joka on ChatGPT:n tavoin OpenAI-yrityksen tuote, ja Midjourney-tekoäly voivat luoda kuvia tekstimuotoisista kuvauksista, ja kirjankustantomoihin tulvii käsikirjoituksia, jotka on kirjoitettu enemmän tai vähemmän chattibottien avustuksella.

Monille ihmisille tekoälystä voi tulla hyödyllinen apuväline työssä, mutta toisaalta ihmiset voivat myös pelätä sitä, että heidän työpanoksensa korvataan kokonaan tekoälyllä.

Kaiken uuteen tekoälyyn liittyvän innostuksen taustalla on kuitenkin pelko siitä, että tekoäly voi tulevaisuudessa päihittää ihmisen älykkyyden ja ehkä jopa kehittää itselleen tietoisuuden.

Kehitys voisi lopulta johtaa siihen, että koneet toimivat omien etujensa mukaisesti ja vievät ihmisiltä vallan samaan tapaan kuin Terminaattori-sarjassa ja muissa scifielokuvissa.

Siksi yli tuhat tutkijaa ja teknologiayrittäjää allekirjoitti maaliskuussa avoimen kirjeen, jossa kehotettiin lainsäätäjiä pysäyttämään välittömästi tekoälyn kehittäminen.

Allekirjoittajat, joiden joukossa oli muun muassa ChatGP:n kehityksessä mukana ollut Elon Musk, haluavat, että tauko antaa meille aikaa päättää, mihin uutta teknologiaa halutaan käyttää, ja miten sitä voidaan säännellä, jotta ihminen ei menetä tekoälyn hallintaa.

Toisten asiantuntijoiden mukaan tekoäly ei koskaan kykene saavuttamaan tietoisuutta, koska tietoisuus edellyttää kykyä tunteisiin, joita ei voida tuottaa pelkällä älyllä. Ilman tietoisuutta koneet eivät kehitä omaa tahtoa, ja siksi ne eivät näiden tutkijoiden mukaan voi riistää ihmisiltä valtaa, vaikka ne olisivat kuinka älykkäitä.

Koska tutkijat ovat asiasta eri mieltä, voimme kysyä ChatGPT:ltä, päihittääkö se ja muut tekoälyt lopulta ihmisen älykkyyden. Tekoäly vastaa kysymykseen järkevästi mutta tylsästi ja hieman mitäänsanomattomasti:

”On tärkeää muistaa, että tekoäly on ihmisten luoma ja ihmisten ohjaama, joten meidän on otettava vastuu sen kehittämisestä ja käytöstä maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi vastuullisella ja eettisellä tavalla.”