Monet pitävät tekoälyä pahan ilmentymänä, kuten tappajarobottien ja kasvottomien tietokonejärjestelmien aivoina, koska se esitetään sellaisena kauhukuvia tarjoilevassa viihteessä.
Todellisuudessa tekoälyä kehitetään ihmiskunnan avuksi, olipa kyse sitten hakukoneista, mobiililaitteista tai pankkijärjestelmistä. Sen käyttö on kuitenkin vielä lapsenkengissä.
Esimerkiksi nopeus, tarkkuus ja kyky viestiä ovat niitä syitä, joiden takia tietokoneesta ja sen ohjelmista puhutaan tekoälynä, kun tietojärjestelmä kykenee älykkäinä tai ihmismäisinä pidettäviin toimintoihin.
Tekoäly loistaa nopeudellaan
Pohjimmiltaan tekoäly on siis tietojärjestelmä, kuten neuroverkoksi kutsuttu tietojenkäsittelymalli, joka jäljittelee ihmisaivojen toimintaa.
Konkreettisesti tekoäly on kone, joka ottaa vastaan ja käsittelee informaatiota muun muassa itseoppivien algoritmien, todennäköisyyslaskennan ja palautejärjestelmien avulla optimoidakseen vaikkapa sääennusteen tai puhelimen ennakoivan tekstinsyötön.
Nopeampien suorittimien ja kehittyneempien sovellusten myötä tekoäly vastaa aina vain paremmin tiedonkäsittelytarpeisiin. Tekoäly löytää kaavoja ja malleja ja ratkaisee ongelmia paljon tehokkaammin kuin ihminen.
Näin tekoäly auttaa nyt ja lähiaikoina
Tukea terveydelle
YK:n mukaan 3,5 prosenttia lääkärien tekemistä diagnooseista on vääriä. Tekoäly voi pienentää virheprosentin 0,5:een.
Kyse on siis miljoonista potilaista. Tekoäly kykenee ennustamaan sairauksia ja tautien leviämistä kuten viimeksi koronaviruksen osalta.
Henkilökohtaisten ja sopivaa vertailuryhmää koskevien terveystietojen pohjalta tekoäly pystyy seuraamaan potilaan tilaa ja löytämään seikkoja, jotka voivat enteillä tai paljastaa ongelmia.
Kansainvälistä kanssakäymistä
Monet haaveilevat sovelluksesta, joka auttaisi ylittämään kielimuurin esimerkiksi silloin, kun keskustelukumppanin kanssa pitäisi puhua japania.
Tulkkausohjelmien kehittäjät uskovat, että koneoppimisen keinoin on mahdollista ratkaista kansojen väliset viestintäongelmat. Kun vaikkapa puhelimessa on tulkki, voi käydä ostamassa kalaa Tokiossa Toyosun torilta kuin japanilainen konsanaan.
Aiemmin Facebookina tunnettu Meta on aloittanut mittavan hankkeen, joka tähtää satojen kielten käännös- ja tulkkauspalveluun. Sen avulla miljardit ihmiset voisivat kommunikoida melko luonnollisesti joko kirjoittamalla tai puhumalla.
Valeuutisia vastaan
Nykyisessä informaatiotulvassa voi olla joskus vaikea arvioida luotettavasti, ovatko esimerkiksi poliitikot oikeasti sanoneet sitä, mitä heidän väitetään sanoneen.
Jatkuvasti yleistyvät deepfake- eli syväväärennösvideot vaikuttavat aidoilta, kuten tämä esimerkki Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalikampanjan ajalta osoittaa. Tekoäly voi tulevaisuudessa torjua valheellista tiedotusta.
Sellaiset suuret organisaatiot kuin EU ja YK ovat jo alkaneet taistella esimerkiksi some-kanavien kautta leviäviä valeuutisia vastaan muun muassa hyödyntämällä tekoälyä, joka nuuskii luonnollisella kielellä esitettyjä sisältöjä.
Arviointiin kuuluu automaattinen vertailu eri lähteisiin, ja sisältö voidaan poistaa, jos se on tehty selvästi harhautustarkoituksessa.
Kyberturvallisuus vahvistuu
Entistä aggressiivisempia ilmenenismuotoja saavaa tietotekniikkarikollisuutta torjutaan Euroopassa jo nyt tekoälyn avulla.
Uhkien automaattinen havainnointi lisää turvallisuutta. Esimerkiksi etätyöntekijä voi saada varoituksen siitä, että kollegan tietokone toimii epäilyttävästi tai haittaohjelma on leviämässä.
Tekoälyn on mahdollista oppia erottamaan toisistaan hyvän- ja pahantahtoinen verkkoliikenne ja puuttua tiedonsiirtoon esimerkiksi silloin, kun bottiverkko pyrkii hyökkäämään yrityksen palvelimiin.
Kaupunki ja koti älyllistyvät
Barcelonassa jäteastiat ilmoittavat itse, milloin ne pitää käydä tyhjentämässä, ja Soulissa liikenteen sujuvuutta ja saastuttavuutta seurataan tekoälyn ohjaamilla laitteilla.
Esineiden internetistä tulee arkipäivää. Toisin sanoen yhä useammat kodinkoneet liittyvät tietoverkkoon ja sisältävät tekoälyä.
Tulevaisuudenvisioissa asunto oppii tuntemaan asukkaidensa tavat ja mieltymykset. Aamulla juuri oikeanlainen musiikki herättää, illalla tunnelmavalaistus on aina kohdallaan, ja älykoira tervehtii eteisessä, kun tullaan töistä kotiin.
Tekoäly tulevaisuudessa
+5 VUOTTA: Moitteetonta palvelua
Kun nykyään chattaa isojen yritysten asiakaspalvelussa, voi olla melko varma, että ainakin aluksi keskustelee koneen kanssa. Tekstiä tulkitseva ohjelma osaa vastata jollakin tavalla yhteydenottoon.
Asiakaspalvelurobottien tehtäväkentän uskotaan laajenevan yleisesti myös puheluihin. Puhebotit tietävät paljon, hallitsevat monta kieltä eivätkä väsy eivätkä käyttäydy töykeästi, vaikka ne palvelevat vuorokauden ympäri.
Jos ei halua itse asioida robotin kanssa, voi antaa digitaalisen avustajan hoitaa homman.
+10 VUOTTA: Kuljettajaa ei tarvita
Automaattisia autoja, ilma-aluksia ja laivoja vasta kehitetään, mutta monet tekoälyn asiantuntijat uskovat, että erilaisissa liikennetilanteissa nopeisiin päätöksiin kykenevät itseohjautuvat ajoneuvot tekevät tuloaan.
Visionäärien silmissä siintävät myös autot, jotka voivat kulkea moottoriteitä pitkin hyvin tiiviinä letkoina sen ansiosta, että tekoäly seuraa niiden tarkkaa sijaintia ja keskinäistä asemaa ajantasaisesti.
+20 VUOTTA: Kone tekee työt
Koneellistumisen ja automatisoimisen seurauksena teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet. Tulevaisuudessa tekoäly voi vaikuttaa työvoiman tarpeeseen myös esimerkiksi palvelualalla, terveydenhuollossa ja hallinnossa.
Yli 20 vuoden päähän ulottuvat ennusteet ovat tietenkin epävarmoja, mutta todennäköisesti oppivat koneet muuttavat työmarkkinoita merkittävästi lähivuosikymmeninä.
Jokainen voi kysyä itseltään: mitä teen kaikella vapaa-ajalla, jos työpanostani ei tarvita?