Tänä kesänä yhdysvaltalaisissa oikeussaleissa on pohdittu, voiko tekoäly olla tuottamiensa teosten omistaja.
Yhdysvaltojen tekijänoikeusvirasto Copyright Office oli ollut sitä mieltä, että vain ihminen voi omistaa tekijänoikeuksia. Sen kanta kumottiin oikeudessa.
Vetoomustuomioistuin kuitenkin kumosi alemman oikeusasteen päätöksen ja päätti, tekijänoikeudet voivat kuulua vain ihmiselle.
Oikeusoppineiden pohdinnat ovat käynnistäneet keskustelun siitä, miten luominen tai taide pitäisi määritellä. Tekoälyllä voidaan tuottaa ainutlaatuisia tekstejä, kuvia ja musiikkia, joita myydään miljoonittain.
Yhden miehen taistelu
Tämän kesän oikeuskiistan alkusoinnut soitettiin 3. marraskuuta 2018.
Silloin yhdysvaltalainen fyysikko Stephen Thaler haki tekoälylle tekijänoikeuksiä kuvasarjaan ”A Recent Entrance to Paradise”.
Sen jälkeen tekijänoikeusvirasto Copyright Office on kahdesti hylännyt hakemuksen sillä perusteella, että vain ihmisen omistamalla teoksella voi olla tekijänoikeudet.
Maailman tähän asti kallein tekoälyn luoma taideteos on Edmond de Belamy.
Stephen Thaler on Imagination Engines -nimisen yrityksen perustaja ja johtaja. Yhtiön niin sanotut luovuuskoneet ovat tuottaneet tekoälyn avulla taidetta yli 20 vuotta.
Thaler ei anna helposti periksi.
Imagination Enginesin toiminta-ajatus on tuottaa tekoäly, jolla on taiteellista luovuutta ja joka pystyy tuottamaan taidetta, kuten kuvia, itsenäisesti ilman ihmisen ohjausta. Thalerin näkemyksen mukaan koneälyllä pitäisi tällöin myös olla tekijänoikeudet teoksiinsa.
Hänen sinnikäs kamppailunsa itseoppivien tietokoneohjelmistojen oikeuksien puolesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole tuottanut tulosta.
Yhdysvaltalaisen vetoomustuomioistuimen hylkäävän päätöksen lisäksi Thaler on hävinnyt samankaltaisia patentti- ja tekijänoikeuskiistoja Australiassa.
Tekoäly lähtee luovalle alalle
Thalerin oikeusjutut ovat herättäneet kiinnostusta juristipiireissä siksikin, että tekoälyllä tuotetaan yhä enemmän teoksia, joita tekijänoikeuslait koskevat.
Yhdysvaltalaisen Cosmopolitan-aikakauslehden viime kesäkuun numeron kannen oli tehnyt DALL-E 2 -niminen tekoälyohjelmisto. Tekoälyn aikaansaannos oli myös lehden pääjuttu. Kansiotsikko kuului: "Ja siihen meni vain 20 sekuntia".
DALL-E 2 on saanut kuuluisuutta myös kyvystään muuttaa yksinkertaisia tekstejä valokuvamaisiksi kuviksi ja ehdottaa erilaisia sisustusvaihtoehtoja asuntoon valokuvan perusteella.
DALL-E 2 -tekoäly voi luoda esimerkiksi sanoista "astronautti", "ratsastaa" ja "hevonen" taidetta valokuvamaisesti tai vaikka Andy Warholin poptaiteen hengessä.
Tekoälyn avulla on jo vuosien ajan tuotettu myös esimerkksi käsikirjoituksia, musiikkia, kuvia ja lehtijuttuja.
Toistaiseksi maailman kallein tekoälyn luoma taideteos on muotokuvamainen ”Edmond de Belamy”, joka myytiin Christie’sin huutokauppakamarin huutokaupassa vuonna 2018 reilulla 425 000 eurolla.
Vuonna 2021 neljä Botto-tekoälyn tekemää kuvaa myytiin yli miljoonalla eurolla. Botto oppi taiteilijaksi neljässä viikossa.
Kuva on taiteilija?
Tekoälyn luomukset ovat iso bisnes, mutta juridiikan näkökulmasta ei ole lainkaan selvää, kuka on tekoälytaiteen varsinainen tekijä.
Kuuluuko kunnia taideteoksesta tietokoneelle, joka on algoritmien ja koneoppimisen avulla tuottaa teoksen, vai ihmiselle, joka syöttää koneelle tietoa sanoina tai muussa muodossa?
Ainakin toistaiseksi ihminen näyttää olevan voitolla.
Ihminen voitti myös kiistan selfiestä, jonka Naruto-apina otti Indonesian viidakossa vuonna 2011. Apina nappasi kameran kuvaajalta ja painoi laukaisinta. Oikeuden mukaan kuvan tekijänoikeudet kuuluvat kuitenkin kameran omistajalle.