AI-asiantuntija: Tietokoneilla on jo nyt jonkinlainen tietoisuus

Tekoälytutkija väittää, että tekoäly on huomaamattamme jo kehittänyt tietoisuuden. Ovatko kehittämämme koneet todella voittamassa meidät pian?

Tekoälytutkija väittää, että tekoäly on huomaamattamme jo kehittänyt tietoisuuden. Ovatko kehittämämme koneet todella voittamassa meidät pian?

Shutterstock

Ajatuskin siitä, että äly-tv kehittäisi tietoisuuden, joka pitäisi itsekseen yhteyttä matkapuhelimeen tuntemattomalla kielellä, on omiaan latistamaan useimpien teknologiahuuman.

Moni tekoälytutkijakin kohotti siksi kulmiaan melkoisen hämmästyneenä, kun OpenAI-tutkimusjärjestön tiedejohtaja Ilya Sutskever hiljattain twiittasi, että ”voi olla, että nykyisissä neuroverkoissa on jo hieman tietoisuutta” – avaamatta sitten käsitystään sen kummemmin.

Futurism-tekniikkamedian mukaan pian alkoi sataa ankaraa kritiikkiä useilta AI-tutkijoilta, koska tämänkaltaiset heitot voivat vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen tekoälystä ja sijoittaa sen jonnekin Avaruusseikkailu 2001 -tarina tunteettoman HAL-tietokoneen tai Terminaattori-elokuvien tappajarobottien välimaastoon.

Konetietoisuuden arvostelijoiden joukossa on riippumaton saksalainen sosioteknologian tutkija Jürgen Geuter, jonka Twitter-nimi on ”tante”.

Hän kutsuu heittoa startup-yrityksen myyntipuheeksi, joka perustuu vain yksinkertaisiin tilastoihin.

Oppii pian 500 kertaa nopeammin

Ilya Sutskever on perustanut OpenAI-yrityksen yhdessä muun muassa teknologiataivaan tähden Elon Muskin kanssa. Yritys on kehittänyt hiljattain tekstien muokkaukseen tarkoitetun GPT-3-neuroverkon, jonka tekstejä on useissa testeissä ollut vaikea osoittaa täysin koneen tuottamiksi.

Tämänkaltaisten neuroverkkojen kehitys tapahtuu yksinkertaistetusti niin, että niihin syötetään dataa, kuten sanoja ja lauseita. Nimenomaiseen GPT-3-neuroverkkoon syötettiin verkkosivuilta ja kirjoista miljardeja tekstejä.

Mikä AI – tekoäly – oikein on?

Muun muassa lauserakenteiden tunnistuksen, ihmisten luomien kirjoitussääntöjen sekä tietenkin järjestelmän huiman 175 miljardin oppimisparametrin avulla GPT-3-verkko voi tuottaa tuoreita tekstejä kuinka paljon tahansa.

Kehittyneen todennäköisyyslaskennan avulla järjestelmä oppii itse korjaamaan esimerkiksi kielioppivirheet niin, että ihmisen tarvitsee puuttua siihen kerta kerralta vähemmän.

Mitä enemmän dataa ja harjoituksia on, sitä uskottavampaa tuotetusta datasta tulee niin, että esimerkiksi ”minä rakastan sinua” ei lipsahda muotoon ”rakastan minä sinua”.

GPT-3:n seuraaja GPT-4-verkko on määrä lanseerata vuonna 2022 tai 2023, ja se on 500 kertaa tehokkaampi ja siihen mahtuu 100 000 miljardia oppimisparametria.

Ilman tekohengitystä

Ovatko itsenäisesti oppivat koneet tietoisia, on kysymys, joka on ehkä enemmän filosofian alaa.

Ulkoisesti helpolta näyttävät tekoälyn vastaukset syntyvät konepellin alla väsytyshyökkäystekniikalla.

Väsytyshyökkäyksellä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi salasanaa arvataan niin monta kertaa, että lopulta osutaan oikeaan.

Raaka laskentateho voi auttaa arvaamaan salasanoja tai muita vastauksia erittäin nopeasti, mistä voi hyvin olla hyötyä sääntöjä tiukasti noudattavissa tilanteissa, kuten sakkipelissä.

Siitä huolimatta aina Frankensteinin ajoista ja ruuveista ja katodiputkista asti olemme pohjimmiltaan pelänneet sitä, milloin omista teknisistä luomuksistamme kehittyy sellaisia, että ne vievät voiton ihmisestä ja tuhoavat ihmiskunnan.

Psykologisesti kyse on antropomorfismista, missä elottomiin esineisiin liitetään ihmisen ominaisuuksia.

Hullua kyllä ihmiset pitävät kasaa elotonta metallia niin pelottavana ja kauhistuttavana, että siitä muodostuu yksi piirteistä, joissa koneet ja ihmiset eroavat merkittävästi toisistaan.