Tekoäly kirjoittaa ajatukset tekstiksi
Mieti tarina mielessäsi, niin kone kirjoittaa sen tekstiksi. Kuulostaa scifiltä, mutta on täyttä totta.
Tutkijat valmistelevat magneettikuvauslaitetta tarkkailemaan aivotoimintaa.
Kone, joka lukee ihmisen ajatukset ja kirjoittaa ne tekstiksi, voi kuulostaa tieteiselokuvan aiheelta. Se on kuitenkin täyttä totta.
Texasin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet semanttiseksi dekoodaukseksi kutsutun menetelmän, jolla tekoäly voidaan opettaa seuraamaan ihmisen aivotoimintaa ja muuttamaan hänen ajatuksensa kirjalliseen muotoon henkilön omalla kielellä.
Tähän asti koneäly on onnistunut tunnistamaan ajatuksista vain yksittäisiä sanoja, mutta tuoreessa tutkimuksessa kone pystyi tunnistamaan kokonaisia mutkikkaita virkkeitä – ainakin välillä.
”Se on iso edistysaskel aikaisempaan verrattuna”, toteaa neurotieteiden ja tietojenkäsittelyn professori Alex Huth Texasin yliopiston lehdistötiedotteessa.
Mahdollisuuksia ja uhkia
Semanttisen dekoodauksen taustalla on sama tekniikka kuin tekoälysovelluksissa, kuten Open AI:n ChatGPT:ssä ja Googlen Bardissa.
Semanttinen dekooderi opetetaan havainnoimaan aivotoimintaa magneettikuvista, jotka otetaan samaan aikaan, kun koehenkilö kuuntelee podcast-tallenteita.
Kun dekooderi tunnistaa, miten koehenkilön aivot reagoivat podcastissa kuulemiinsa sanoihin ja virkkeisiin, se periaatteessa pystyy tunnistamaan ajatukset ja muuntamaan ne sanoiksi.
Dekooderin taitoja testattiin niin, että sen piti kirjoittaa, mitä ajatuksia koehenkilön aivoissa syntyi, kun hän kuunteli podcastia.
Kuvassa vasemmalla on englanninkielinen teksti, jonka koehenkilö kuuli, ja oikealla dekooderin tulkitsemat ajatukset:
Kuvassa vasemmalla on englanninkielinen teksti, jonka koehenkilö kuuli, ja oikealla dekooderin tulkitsemat ajatukset.
Dekooderi ei siis toistanut ajatuksia sana sanalta, mutta se sai kiinni ajatusten ytimestä.
Tekoäly pystyi tulkitsemaan koehenkilön ajatukset oikein tai jotenkuten oikeansuuntaisesti puolessa koetilanteista.
Ajatusten lukeminen onnistui vain, jos koehenkilö oli suostuvainen. Jos hän vastusti ajatustenlukua mielessään, tuloksena oli merkityksetöntä sanamössöä.
Tutkijat toivovat, että tulevaisuudessa menetelmä voi auttaa esimerkiksi puhekyvyttömiä viestimään muiden ihmisten kanssa nykyistä helpommin.
Menetelmään liittyy myös riskejä. Tämän tuo esille myös tutkimuksessa mukana ollut Jerry Tang lehdistötiedotteessa.
”Suhtaudumme hyvin vakavasti huoliin siitä, että tekniikkaa käytetään vääriin tarkoituksiin, ja pyrimme estämään sen. Haluamme varmistaa, että tekniikkaa käytetään ihmisiin vain heidän omasta tahdostaan ja heidän auttamisekseen.”