Ainoat sodassa käytetyt ydinaseet ovat ydinpommit, jotka pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin elokuussa 1945.
Vaikka niiden aiheuttamat aineelliset ja inhimilliset tuhot olivat valtavat, hävitys on silti pientä verrattuna vetypommin seurauksiin.
Vetypommi on myös ydinase, mutta sen toimintaperiaate on erilainen kuin tavanomaisen ydinpommin.
Vetypommi on paljon tuhoisampi kuin ydinpommi
Hiroshiman tuhonneen tavanomaisen ydinpommin räjähdyksen sai aikaan fissio eli atomin ytimien halkeaminen. Fissioiden ketjureaktio tuottaa valtavan energian. Vetypommissa suurimman energian tuottaa vetyatomien fuusio, mutta sen käynnistämiseen tarvitaan fissioreaktio. Vetypommin siis laukaisee tavanomainen ydinpommi.
Kun fuusiossa vetyatomit yhdistyvät, osa niiden massasta muuttuu energiaksi ja synnyttää räjähdyksen.
Suurin tähän mennessä räjäytetty vetypommi oli neuvostoliittolainen ”tsaaripommi”. Sen koelaukaisussa vuonna 1961 mitattiin 50 000 kilotonnin räjähdysvoima. Se on yli 3 300 kertaa niin suuri kuin Hiroshiman ydinpommissa.
Lue myös: Atomipommi on maailman pelätyin ase
1. Tuhovoima
Hiroshiman ydinpommin 15 kilotonnin räjähdysvoima tuhoaa kaikki rakennelmat 230 metrin säteeltä. Tsaaripommin 50 000 kilotonnin räjähdys hävittää kaiken 6 000 metrin säteellä.
2. Säteilyvaikutus
Tavanomaisen ydinpommin aiheuttama radioaktiivinen säteily on 1,34 kilometrin säteellä 5 sievertiä. Sellainen annos vie hengen kuukaudessa. Vetypommin säteily tappaa 5 kilometrin säteellä.
3. Määrä maailmassa
Todennäköisesti suurin osa ydinasevaltojen noin 3 000:sta pitkän kantaman strategisesta ydinohjuksesta on vetypommeja. Käyttövalmiita ydinaseita maailmassa arvioidaan olevan noin 6 500.