Ruokaa läheltä

Tutkijat: Nämä elintarvikkeet lievittävät stressiä

Uuden tutkimuksen mukaan erikoisruokavaliolla on mahdollista laskea stressitasoa kuukaudessa.

Uuden tutkimuksen mukaan erikoisruokavaliolla on mahdollista laskea stressitasoa kuukaudessa.

Shutterstock

Hengenahdistusta, sydämentykytystä, valvomista ja ainaista asioiden vatvomista.

Pitkäaikainen stressi oireilee monella eri fyysisellä ja psyykkisellä tavalla. Ei siis ihme, että sitä pidetään yhtenä 2000-luvun suurimmista terveysongelmista.

Moni etsii apua oireisiinsa, ja saakin sitä esimerkiksi psykoterapiasta tai rentoutusharjoituksista.

Irlantilaisen Corkin yliopiston tuore tutkimus vihjaa toisenlaisesta tehokkaasta stressinlievityskeinosta: syömisestä. Erikoisruokavalio voi laskea merkittävästi stressitasoa jo kuukaudessa.

Suolibakteerit vaikuttavat terveyteen

Ruoansulatuskanava yhdistää ravinnon ja stressin toisiinsa. Suolistossa elää normaalisti 100 biljoonaa bakteeria, jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden.

Suolen pieneliöyhteisö eli mikrobiomi on liitetty viime vuosina sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita aiheuttaviin terveysongelmiin. Niitä ovat esimerkiksi sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, kasvaimet – ja stressi.

Tähän mennessä ei ole tiedetty, onko mahdollista vaikuttaa ravinnolla niihin bakteereihin, jotka osallistuvat stressin säätelyyn.

Tutkijat laativat erikoisruokavalion

Asiasta on ottanut selvää irlantilaisen Yorkin yliopiston alainen APC Microbiome Ireland -tutkimuslaitos.

Tarkoitusta varten koostettiin ruokavalio, jonka oletettiin parantavan suolen pieneliökantaa terveydentilan kannalta. Siihen sisällytettiin prebiooteiksi kutsuttuja hitaasti liukenevia tai sulamattomia kuituja ja fermentoituja eli käymisprosessin avulla valmistettuja elintarvikkeita.

Koehenkilöiksi valittiin 45 iältään 18–59-vuotiasta tervettä miestä ja naista. Naisilla oli tutkimuksessa kylläkin lievä yliedustus.

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Vain toisen ryhmän jäsenten piti noudattaa tutkijoiden laatimaa erikoisruokavaliota. Verrokkien annettiin syödä yleisten ravintosuositusten mukaan.

Riippuvuussuhde yllätti

Ruokavalio, jonka oletettiin vaikuttavan edullisesti suolen pieneliöyhteisöön, perustui niihin elintarvikkeisiin, joiden on jo todettu tukevan terveyttä tai ehkäisevän sairastumista. Niitä ovat kaikille tutut – ravintokuitua sisältävät – täysjyväviljatuotteet, marjat, hedelmät, juurekset ja vihannekset.

Ravintopakettia täydensivät paitsi palkokasvit, kuten pavut, herneet, linssit ja maapähkinät, myös hapatetut elintarvikkeet.

Erikoisruokavaliota noudattavien koehenkilöiden piti välttää nopeiden hiilihydraattien lähteitä, kuten sokeripitoisia juomia ja karkkeja, sekä pikaruokaa.

Näin syötiin:

Tarkkailuryhmän jäsenten haluttiin saavan ravinnostaan enemmän ravintokuitua. Siksi heidän piti syödä päivittäin:

  • 6–8 annosta runsaskuituisia hedelmiä, marjoja, juureksia ja vihanneksia.
  • 5–8 annosta täysjyväviljaa.
  • 3–4 annosta palkokasveja, kuten herneitä, papuja tai linssejä.
  • 2–3 annosta fermentoituja ruokia tai juomia, kuten hapankaalia, kefiiriä tai kombuchaa.

Verrokkien haluttiin noudattavan yleisiä ravintosuosituksia ja koostavan ateriansa ravintopyramidin mukaan.

Suolen bakteerikantaa parantavalla ruokavaliolla havaittiin yllättävä vaikutus, kun sitä noudattavien todettiin kärsivän verrokkeja vähemmän stressistä.

Tutkimuksessa paljastui selvä ruokavalion ja koetun stressin välinen riippuvuussuhde.

Jätteet puhuivat tehosta selvää kieltään

Sekä tarkkailu- että vertailuryhmän jäsenet tunsivat nukkuvansa paremmin, mutta unenlaatu parani enemmän niillä, jotka noudattivat erikoisruokavaliota.

Siitä huolimatta, ettei kuitupitoisemman ravinnon syöminen juuri aiheuttanut näkyviä muutoksia suolen pieneliöyhteisöön, se lisäsi 40:tä ulosteessa ja virtsassa esiintyvää ainetta.

Tutkijat myöntävät tutkimuksensa rajoitteet, kuten pienen koehenkilömäärän ja lyhyen keston (neljä viikkoa). Lisäksi he korostavat, että kaikki osallistujat olivat perusterveitä aikuisia.

© Shutterstock

Lue myös:

Tutkijoiden mukaan koehenkilöiden asenne ruokavaliota kohtaan saattoi vaikuttaa heidän kokemuksiinsa. Tutkimuksessa pyrittiin kuitenkin siihen, etteivät osallistujat tienneet, kumpaan ryhmään he kuuluivat.

Loppupäätelmäksi tuli joka tapauksessa se, että sillä, mitä syö, voi olla vaikutusta myös henkiseen hyvinvointiin. Niinpä ruokavalio saattaa auttaa kestämään tai lievittämään stressiä ja ahdistusta.