Totuus kahvista

”Kahvi pilaa terveyden” - Totta ja tarua

Kahvilla on hieman huono maine, ja se on yhdistetty sydänsairauksiin ja syöpään.

Kymmenen viime vuoden aikana on kuitenkin löydetty todisteita siitä, että kahvilla on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Ne tosin tulevat esiin vain, jos kahvia juodaan kohtuullisesti. Kofeiinia tulisi saada enintään noin 400 milligrammaa vuorokaudessa. Se vastaa viittä kuppia eli pyöreästi litraa kahvia.

Hyötyihin kuuluu muun muassa etenkin sydänsairaiden pienempi kuolleisuus.

Lisäksi kahvi näyttää jossain määrin suojaavan Parkinsonin taudilta, tyypin 2 diabetekselta ja maksasairauksilta aina maksasyöpää myöten. Tutkimuksissa on havaittu myös, että kahvin hyödyt voivat muuttua haitoiksi, jos kahvia juodaan väärään aikaan vuorokaudesta tai jos juoma on valmistettu vääränlaisesta kahvista.

Brittiläisen Bathin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että verensokeri nousee voimakkaasti, jos huonosti nukutun yön jälkeen juo ensimmäisenä kupin kahvia. Korkea verensokeri voi lisätä riskiä sairastua diabetekseen, joten tutkijat suosittelevat, että ennen aamukahvia pitää syödä aamupala.

Suodatinkahvi on kahveista terveellisintä

Lisäksi laajassa tutkimuksessa on selvinnyt, että suodattamalla valmistettu kahvi on terveellisintä. Johtopäätelmä perustuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin puolen miljoonan norjalaisen terveyttä ja kahvinjuontitapoja usean vuosikymmenen ajan.

Henkilöillä, jotka joivat 1–4 kuppia suodatinkahvia päivittäin, oli matalin kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin. Ryhmän kuolleisuus oli lisäksi matalampi kuin henkilöillä, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia.

Tutkijoiden mukaan suodatinkahvi on terveellisintä, koska suodatin nappaa suuren osan niistä aineista, jotka voivat nostaa huonon kolesterolin määrää ja lisätä sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sydänkohtauksen, riskiä.

Kofeiini muuttaa aivojasi

Uusi tutkimus paljastaa, että säännöllinen kofeiinin nauttiminen pienentää informaation työstämiseen käytetyn aivokudoksen eli aivojen niin sanotun harmaan aineen tilavuutta.

Tutkimukseen osallistui kaksi ryhmää koehenkilöitä, joista toinen nautti kofeiinikapseleita ja toinen lumekapseleita kaksi kymmenen päivän jaksoa. Muutokset harmaassa aineessa olivat selkeimpiä aivojen oikeassa ohimolohkossa ja sen aivotursossa, joka on olennainen muistin toiminnalle.

Tutkimuksen taustalla olevat tutkijat eivät väitä, että muutokset välttämättä osoittaisivat kofeiinilla olevan negatiivinen vaikutus aivoihin. He pitävät tuloksia vain ponnahduslautana, joka avaa mahdollisuuksia jatkotutkimuksiin.

Kun koehenkilöt lakkasivat nauttimasta kofeiinikapseleita ja pitivät kymmenen päivän tauon kofeiinista, harmaan aineen tilavuus palautui ennalleen eli samankokoiseksi kuin vertailuryhmällä. Kofeiinin vaikutus ei siten näytä olevan pysyvä.