Totuus kahvista

Kahvia juodaan kaikkialla, mutta erityisen suosittua se on Pohjoismaissa. Kuuman juoman terveysvaikutukset on todettu hyviksi, mutta ilmaston kannalta se on todella huono valinta.

Kahvia juodaan kaikkialla, mutta erityisen suosittua se on Pohjoismaissa. Kuuman juoman terveysvaikutukset on todettu hyviksi, mutta ilmaston kannalta se on todella huono valinta.

Shutterstock

”Kahvi pilaa terveyden” - Totta ja tarua

Kahvilla on hieman huono maine, ja se on yhdistetty sydänsairauksiin ja syöpään.

Kymmenen viime vuoden aikana on kuitenkin löydetty todisteita siitä, että kahvilla on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Ne tosin tulevat esiin vain, jos kahvia juodaan kohtuullisesti. Kofeiinia tulisi saada enintään noin 400 milligrammaa vuorokaudessa. Se vastaa viittä kuppia eli pyöreästi litraa kahvia.

Hyötyihin kuuluu muun muassa etenkin sydänsairaiden pienempi kuolleisuus.

Lisäksi kahvi näyttää jossain määrin suojaavan Parkinsonin taudilta, tyypin 2 diabetekselta ja maksasairauksilta aina maksasyöpää myöten. Tutkimuksissa on havaittu myös, että kahvin hyödyt voivat muuttua haitoiksi, jos kahvia juodaan väärään aikaan vuorokaudesta tai jos juoma on valmistettu vääränlaisesta kahvista.

Brittiläisen Bathin yliopiston tutkijat ovat havainneet, että verensokeri nousee voimakkaasti, jos huonosti nukutun yön jälkeen juo ensimmäisenä kupin kahvia. Korkea verensokeri voi lisätä riskiä sairastua diabetekseen, joten tutkijat suosittelevat, että ennen aamukahvia pitää syödä aamupala.

Suodatinkahvi on kahveista terveellisintä

Lisäksi laajassa tutkimuksessa on selvinnyt, että suodattamalla valmistettu kahvi on terveellisintä. Johtopäätelmä perustuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin puolen miljoonan norjalaisen terveyttä ja kahvinjuontitapoja usean vuosikymmenen ajan.

Henkilöillä, jotka joivat 1–4 kuppia suodatinkahvia päivittäin, oli matalin kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin. Ryhmän kuolleisuus oli lisäksi matalampi kuin henkilöillä, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia.

Tutkijoiden mukaan suodatinkahvi on terveellisintä, koska suodatin nappaa suuren osan niistä aineista, jotka voivat nostaa huonon kolesterolin määrää ja lisätä sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sydänkohtauksen, riskiä.

Kofeiini muuttaa aivojasi

Uusi tutkimus paljastaa, että säännöllinen kofeiinin nauttiminen pienentää informaation työstämiseen käytetyn aivokudoksen eli aivojen niin sanotun harmaan aineen tilavuutta.

Tutkimukseen osallistui kaksi ryhmää koehenkilöitä, joista toinen nautti kofeiinikapseleita ja toinen lumekapseleita kaksi kymmenen päivän jaksoa. Muutokset harmaassa aineessa olivat selkeimpiä aivojen oikeassa ohimolohkossa ja sen aivotursossa, joka on olennainen muistin toiminnalle.

Tutkimuksen taustalla olevat tutkijat eivät väitä, että muutokset välttämättä osoittaisivat kofeiinilla olevan negatiivinen vaikutus aivoihin. He pitävät tuloksia vain ponnahduslautana, joka avaa mahdollisuuksia jatkotutkimuksiin.

Kun koehenkilöt lakkasivat nauttimasta kofeiinikapseleita ja pitivät kymmenen päivän tauon kofeiinista, harmaan aineen tilavuus palautui ennalleen eli samankokoiseksi kuin vertailuryhmällä. Kofeiinin vaikutus ei siten näytä olevan pysyvä.

Kaksiteräinen miekka

/ 3

Aivotoiminta muuttuu

Pieni määrä kofeiinia nostaa mielialaa ja parantaa muistia ja tarkkaavaisuutta. Iso annos taas lisää ärtyisyyttä ja vaikeuttaa nukahtamista. Kofeiini sitoutuu samoihin reseptoreihin kuin adenosiini, joka voimistaa vähitellen väsymyksen tunnetta.

1

Verenpaine nousee

Runsas kofeiinin saanti lisää dopamiinia, joka piristää ja pitää yllä toimintatarmoa. Rasvanpoltto kiihtyy, suorituskyky paranee jopa 12 %, ja verenpaine kipuaa korkeammalle.

2

Ei tule nälkä

Kahvi voi auttaa laihtumaan, sillä se vähentää ruokahalua ja ehkä myös hiilihydraattien imeytymistä. Sen sijaan se lisää mahahapon eritystä.

3
© shutterstock/lotte fredslund

Tutkimukset osoittavat myös, että suuret määrät kahvia voivat kasvattaa kolesterolin määrää ja sydän- ja verisuonitautien riskiä henkilöillä, joilla on perimässä kofeiinin hajoamista hidastava mutaatio.

Kofeiinia lisätään myös laihdutusvalmisteisiin, koska se kiihdyttää perusaineenvaihduntaa ja edistää siten rasvan palamista.

Ikävä kyllä vaikutus on suurin hoikilla, joilla se voi olla jopa 29 prosenttia, kun taas liikapainoisilla vaikutus jää 10 prosenttiin.

© Shutterstock

Kallein kahvi kulkee suolen läpi

Totta se on: Kallis Kopi luwak -kahvi, jota kutsutaan myös sivettikissakahviksi, perustuu kahvikasvin marjoihin, jotka ovat kulkeneet sivettikissan ruoansulatusjärjestelmän läpi. Kopi tarkoittaa kahvia ja luwak naamaripalmunäätää, joka kuuluu nimestään huolimatta sivettieläimiin. Nämä hieman kotikissaa suuremmat nisäkkäät käyttävät ravinnokseen eri kasvien hedelmiä ja siemeniä.

Kun naamaripalmunäädät käyvät varkaissa kahviviljelmillä, ne syövät etupäässä kaikkein kypsimpiä marjoja. Silti niiden ruoansulatusentsyymit vain pehmentävät marjojen pintaa niin, että marjat muuttuvat tahmeiksi ja takertuvat toisiinsa kiinni. Marjat poistuvat elimistöstä muun ulostemassan mukana. Tästä "kahviulosteesta" tehdään kallista Kopi luwak -kahvia.

Naamaripalmunäätien jätöksiä kertätään talteen Indonesian viidakoissa. Pavut myydän kovaan hintaan, sillä kilo voi maksaa jopa 500 euroa. Maailman eksoottisin kahvi on siis myös maailman kalleinta kahvia.

”Kahvi on ilmastosynti” - Totta

Kahvinviljely on keskittynyt päiväntasaajan seudulle.

Kaksi kolmasosaa niistä 2,25 miljardista kupillisesta, jotka juodaan eri puolilla maailmaa päivittäin, nautitaan kuitenkin Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Vuonna 2013 analysoitiin Costa Ricasta Eurooppaan tuotavan kahvin kasvihuonekaasupäästöt ja todettiin, että 36 prosenttia niistä syntyi ennen määränpäätä.

Yhden päivittäisen annoksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kiloa/vuosi:

Kahvi

155 kiloa

© shutterstock/lotte Fredslund

Viini

114 kiloa

© shutterstock/lotte Fredslund

Mantelimaito

51 kiloa

© shutterstock/lotte Fredslund

Tee

15 kiloa

© shutterstock/lotte Fredslund

Perillä aiheutuvasta 64 prosentista peräti 45 prosenttia oli peräisin varsinaisesta kahvin valmistamisesta.

Laskelmien mukaan kahvin aiheuttama ilmastokuormitus on noin 103 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Uusi tutkimus: Kahvi muokkaa dna:tasi

Kahvin nauttiminen voi vaikuttaa siihen, mitkä geenisi syttyvät ja sammuvat, ja siten se voi vaikuttaa myös terveyteesi positiivisesti. Tämä selvisi tuoreessa Rotterdamin Erasmus-yliopiston lääketieteellisen keskuksen tutkimuksessa.

Viime vuosina useat tutkimukset ovat osoittaneet, että mustalla juomalla voi olla terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Se saattaa muun muassa alentaa sydänsairauksien, diabeteksen ja Parkinsonin taudin riskiä.

Tähän mennessä tutkijat eivät ole tarkkaan tienneet, mistä tämä johtuu. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että syy saattaa kätkeytyä siihen osaan dna:tamme, joka ei kuulu geneettiseen koodiin vaan joka ohjaa geenien käyttäytymistä. Tätä kutsutaan epigenetiikaksi.

Alankomaalaistutkijat etsivät Yhdysvalloissa ja Euroopassa yli 16 000 ihmisen dna:sta epigeneettisiä markkereita.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kahvinjuojilla oli useita muutoksia dna:ta ympäröivissä tietyissä metyyliryhmissä. Mitä enemmän kahvia koehenkilö joi, sitä suuremmalla todennäköisyydellä näitä muutoksia ilmeni.

Tutkijoiden mukaan metyyliryhmillä voi olla yhteys muun muassa ruoansulatukseen ja kehon tulehdustiloihin ja siten ne voivat vaikuttaa terveyteemme. Tutkijat kuitenkin korostavat, että tarvitaan vielä lisätutkimuksia asian selvittämiseksi perin pohjin.

”Kahvinviljely on vaarassa loppua” - Totta

Kansainvälinen kahvikauppa kasvaa joka vuosi. Vuonna 2018 tuotanto oli 4,8 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna.

Kaupallisesti tärkeitä kahvilajeja on kaksi: arabian- ja kongonkahvi eli arabica ja robusta.

© Shutterstock

On kuitenkin olemassa 122 muuta – villiä – lajia, joilla voi olla ratkaiseva merkitys kahvintuotannon jatkumiselle.

Niiden geenien avulla saatetaan parantaa viljelylajien kestävyyttä.

Tuholaisten, tautien ja ilmastonmuutoksen takia 124 lajista uhanalaisia on jo 60%